Taloustutkimuksen ja Duunitorin uusi raportti paljastaa, mitä suomalaiset arvostavat työpaikalla ja missä he näkevät eniten parannettavaa. Henkilöstökokemusraportti perustuu yli 3[nbsp]600 työssäkäyvän suomalaisen vastauksiin. He arvioivat työtään ja työpaikkaansa esimerkiksi johtamisen, työilmapiirin ja palkitsemisen kannalta.
Kokemus oman työpaikan johtamisesta vaikuttaa työntekijöiden tyytyväisyyteen jopa enemmän kuin oman työn sisältö.
Kaikkien tyytyväisimpiä suomalaiset ovat omaan työhön. Sillä tarkoitetaan raportissa esimerkiksi sitä, onko innostunut työstään, onko työ riittävän haasteellista, onko työllä työntekijän mielestä tarkoitus ja vaihtelevatko työtehtävät tarpeeksi. Näistä tekijöistä ylivoimaisesti tärkein työntekijöille on tunne siitä, että oma työ innostaa.
– Työssäkäyvä kuluttaa huomattavan osan ajastaan töissä. Työn täytyy olla sen verran kiinnostavaa, että jaksaa ja viihtyy. Innostus on siksi keskeistä. Kaikki eivät silti innostu samoista asioista. Yksi innostuu työn yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kun toinen saa intoa kädentaitojen käyttämisestä. Innostus voi olla myös epäsuoraa, kuten syntyä siitä, mitä työnteko mahdollistaa vapaa-ajalla, sanoo Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto.
Henkilöstökokemusraportista käy selvästi ilmi, että suomalaiset toivovat muutosta johtamiseen. Se on vastaajien mielestä huomattavasti tärkeämpi kehityskohde kuin seuraavaksi eniten nousevat sisäinen tiedonkulku ja palkitseminen.
Liittyen johtamiseen ja työpaikan toimintatapoihin suomalaisille merkitsee eniten luottamus työpaikan johtoon, jossa he myös näkevät johtamisen osalta eniten petrattavaa. Muita työntekijöille tärkeitä johtamisen osa-alueita ovat esimerkiksi henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen, työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu ja johdon ammattitaitoisuus.
– Tyytymättömyys liittyy varmasti siihen, että johtaminen on itseä koskeva asia, joka on usein jonkun muun käsissä. Lisäksi monelle hyvälle asiantuntijalle on tehty karhunpalvelus, kun työnantaja on palkinnut ammatillisesta osaamisesta johtajan pestillä. Johtaminen edellyttää substanssiosaamista, mutta siinä on kyse myös organisaatiotaidoista. Kaikilla ei ole niitä, eivätkä kaikki ole kiinnostuneita niiden kehittämisestä, Vaisto sanoo.
Hänen mukaansa johtaminen on murroksessa, mutta yhä vain pieni etujoukko harjoittaa jaettua, palvelevaa tai kontekstilla johtamista, eivätkä nämä periaatteet vielä kuvaa suomalaista työelämää laajemmin.
Moni työpaikka kompastuu sisäiseen viestintään
Sisäinen tiedonkulku on usein vaikea rasti, ja tyytymättömyys organisaatioiden sisäiseen viestintään näkyy raportin tuloksissa. Työntekijät peräänkuuluttavat varsinkin avointa, oikea-aikaista ja ymmärrettävää viestintää – ja näkevät kaikkien kolmen osalta kehitettävää.
– Ihminen tarvitsee työssä onnistuakseen tietoa työhön vaikuttavista tekijöistä. On tarpeetonta ja kohtuutonta pitää työntekijää pimennossa asioista, jotka auttavat oman työn ja elämän suunnittelussa. Toisaalta viestintä ja tiedonkulku ovat kyselytutkimuksissa kehittämiskohteiden vakiokalustoa, Vaisto toteaa.
Moni vastaaja on myös tyytymätön palkkaukseen. Tärkeimpänä suomalaiset pitävät hyvien työsuoritusten huomioimista. Siihen he myös toivovat eniten parannusta, mitä tulee palkkoihin.
– Palkitsemiseen kohdistuu äänekästä nurinaa, mutta tilastollinen analyysi paljastaa, ettei palkka vaikuta tyytyväisyyteen niin paljon kuin voisi kuvitella. Tässäkin on ala- ja yksilökohtaisia eroja, mutta keskimäärin palkkaus ei vaikuta olevan Suomessa tärkeimpiä tekijöitä hyvän työntekijäkokemuksen takana.
– Eri kysymysten tuloksia yhdistelemällä voi silti päätellä, että kokemus oikeudenmukaisuudesta on suomalaisille tärkeä työelämässä ja että he näkevät siinä parannettavaa, esimerkiksi palkkojen osalta, Vaisto lisää.
