”Olemmeko huomanneet EU:n näkymättömyyden viime viikkojen kriisin aikana”, kysyi tasavallan presidentti Sauli Niinistö tiistaiaamuna suurlähettiläspäivillä tuoden esiin huolensa siitä, miten Eurooppa on menettänyt asemaansa muiden valtakeskusten rinnalla. Niinistö vieraili maanantaina Krimin foorumissa Kiovassa, jossa hän eittämättä on saanut tuoretta vahvistusta näkemykseensä.
EU:n turvallisuus- ja puolustustoiminnan ohjenuoraksi valmistellaan strategiseksi kompassiksi kutsuttua asiakirjaa, mutta pelkkä kompassi ei riitä, jos emme ole kartalla, Niinistö sivalsi ja muistutti, että Eurooppa tarvitsee omaa voimaa. ”Voima taas edellyttää yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä, sitoutumista yhteisesti valittuun linjaan ja toimeenpanokykyä. Kaikesta tästä EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on valitettavan suuri pula.”
Niinistön mainitsema pula heijastuu juuri nyt Liettuaan ja Puolaan, joissa rakennetaan aitoja Valko-Venäjän vastaisille rajoille, joiden kautta diktaattori Aljaksandr Lukašenka ohjaa Afganistanista ja Irakista kuljettamiaan turvapaikanhakijoita. Liettuaan tänä vuonna saapuneitten määrä ylitti elokuun alussa kolmentuhannen ihmisen rajan. Frontex on vahvistanut rajoja ja tarjoaa eurooppalaista lievitystä ongelmaan, mutta syytä se ei poista.
Lukashenko on hyvin tietoinen siitä kuinka vuoden 2015 maahanmuuttoaalto nosti rasismia ja epädemokraattisten poliittisia liikkeitä EU-maissa ja johti poliittisen epävarmuuden kasvuun. Turvapaikanhakijoita valtapoliittisena välineenä ovat käyttäneet myös Recep Tayyip Erdogan ja Vladimir Putin, jonka pienimuotoinen operaatio Sallassa 2015 oli osoitettu suoraan meille suomalaisille.
Lukashenka on oppinut parhailta. Hän on saanut seurata kuinka kiristyspolitiikka luo kaaosta ja että jopa salamurhat jäävät vaille vaikuttavia rangaistuksia. Tarvitaan vaikuttavat sanktiot, johon Venäjän osalta tulee kuulua myös NordStream2 -kaasuputken pysäyttäminen.
Putki on kaasujätti Gazpromin hanke ja Gazprom puolestaan on tosiasiassa Putinin hallitsema yhtiö, joka kartuttaa hänen henkilökohtaisessa hallinnassaan olevaa omaisuuttaan. Lähteenä väitteelle viittaan muun muassa toimittaja Catherine Beltonin kirjaan Putin’s People.
NordStream2:n pysäyttäminen olisi paitsi vakava isku Putinille, myös tuen osoitus Ukrainalle, joka pitää kaasuputkea vakavana uhkana omalle turvallisuudelleen, antaahan se mahdollisuuden sulkea Ukrainan kaasutoimitukset Saksan tästä kärsimättä. Ukrainan tilannetta eivät auta Putinin talousmahdin puolesta työskentelevät entiset pääministerit.
Vaikuttavien toimien aikaansaaminen edellyttää puolestaan tahtoa ja päättäväisyyttä, joiden vuoksi ulkopoliittiset päätökset pitää tehdä enemmistöperiaatteella, jolloin yksi jäsenmaa ei voi kaapata unionin päätöksentekoa. Lisäksi EU:lla tulee olla oma ääni kansainvälisillä foorumeilla. Tätä ääntä tarvittaisiin nyt kun kansainvälinen valuuttarahasto IMF on irvokkaasti kohdistamassa Valko-Venäjälle miljardin dollarin lainan osana kansainvälistä COVID-rahoituspakettiaan. Oppositiojohtaja Svetlana Tsihanouskaja twiittasi, että Lukashenkon hallitus käyttää IMF:n rahoja ihmisten alistamiseen eikä heidän tukemiseensa.
IMF sanoo, että sitä ohjaa kansainvälinen yhteisö, joka jatkaa yhteistyötä nykyisen hallinnon eli Valko-Venäjän hallituksen kanssa. IMF ei näytä välittävän siitä, että sen koommin Euroopan parlamentti kuin neuvostokaan ei ole tunnustanut vuoden 2020 presidentinvaalien tulosta ja kyseenalaistaa hallinnon legitimiteetin.
EPP-ryhmä on toistuvasti esittänyt ratkaisuja vaikuttavamman ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolesta. Valitettavasti jäsenmaiden erimielisyys on pysäyttänyt monissa keskeisissä muutoksissa etenemisen. Paradoksi on, että joidenkin hallitusten lyhytnäköisesti tulkitsema kansallinen etu on pitkällä aikavälillä kansalaisten haitta.
