Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti viime viikolla päivittää hybridistrategian toimintasuunnitelman. Uudistetun toimintasuunnitelman tavoitteena on avata yhteiskunta ja pitää se auki.
Hallituksen mukaan valtakunnallisista rajoituksista ja suosituksista luovutaan, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan tai kun kaikilla rokotusten kohderyhmään kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokotetta. Rajoituksia ryhdyttiinkin purkamaan heti.
Yhteiskunnan avaamisinnossa on kuitenkin unohdettu alle 12-vuotiaat lapset, joille rokotteita ei edes anneta.
– Merkittävät terveysriskit tulevat jatkossa kohdistumaan niihin, joilla ei ole rokotusta tai heihin, joille ei jostain syystä synny riittävää suojaa taudilta, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuuksissa on toisteltu kesän jälkeen viikoittain, että kyse on nyt ”rokottamattomien epidemiasta”.
THL:n tuoreiden tietojen mukaan epidemia leviää edelleen erityisesti rokottamattomien 20-49-vuotiaiden ryhmässä. Sitä THL ei kuitenkaan korosta, että tartuntatapausten ilmaantuvuus on huomattavan suurta myös alle 19-vuotiaiden joukossa.
Tauti leviää aggressiivisesti lasten keskuudessa
Helsinkiläisten positiivisista koronatartunnoista neljäsosa todetaan alle 12-vuotiailla. Peruskoulua käyvillä 7-11-vuotiailla positiivisten testien osuus otetuista näytteistä on samaa kolmen prosentin luokkaa kuin 16-19- ja 20-39-vuotiailla. Viime viikolla 7-11-vuotiailla helsinkiläisillä todettiin 184 tartuntaa ja päiväkoti-ikäisillä 2-6-vuotiailla 109 tartuntaa. Yhteensä koronatartuntoja todettiin 1[nbsp]185. Tämä käy ilmi HUSin diagnostiikkakeskuksen Verkkouutisille toimittamista kahden edeltävän viikon (35 ja 36) tilastotiedoista.
THL:n mukaan valtaosa lasten tartunnoista on peräisin kotoa eli lapset saavat tartunnan perheenjäseniltään. Asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen rauhoitelleet lasten vanhempia sanomalla, että kouluissa todetut jatkotartunnat ovat erittäin harvinaisia.
Kokemusasiantuntijana tiedän nyt, että tämä ei pidä paikkaansa. Korona leviää myös lasten keskuudessa. Myös Helsingin kaupungin julkaisemista tilastoista saa tukea tälle käsitykselle. Viimeisen viikon aikana (6.9.-12.9.) esimerkiksi Pasilan peruskoulussa todettiin 21 tartuntaa. Edeltävällä viikolla (30.8.-5.9.) samassa koulussa todettiin kahdeksan tartuntaa ja sitä edellisellä viikolla (23.-29.8.) seitsemän tartuntaa. Pasilan peruskoulu ei ole ainutlaatuinen tapaus, vaan listasta löytyy myös muita helsinkiläisiä peruskouluja, joissa on todettu useita tartuntoja.
Viime viikolla Helsingissä oli 44 peruskoulua, joissa oli todettu koronatartuntoja. Edellisellä viikolla tartuntoja todettiin 64 peruskoulussa. Jäljitys on valtaosassa kouluissa kesken. Epidemiologinen toiminta on kuormittunut, karanteenipäätöksiä ei ehditä tehdä ja on myös tapauksia, joissa lapset on vapautettu karanteenista liian aikaisin ja tauti on jatkanut leviämistään. Jäljittäjiltä saadun epävirallisen tiedon mukaan tauti leviää nyt aggressiivisesti lasten keskuudessa.
Koulun arjessa tämä näkyy siten, että koko luokka saatetaan asettaa karanteeniin ja siirtää etäopetukseen käytännössä ilman varoitusaikaa. Osa oppilaista saattaa myös olla etäopetuksessa ja osa lähiopetuksessa, jolloin opettaja joutuu opettamaan samaan aikaan sekä kotona että koulussa olevia. Tällaista voi kestää useita viikkoja ja lienee selvää, että tämä synnyttää herkästi oppimisvajeita ja kuormittaa opettajaa.
Toistuvat ja yllättäen alkavat lasten karanteenit sekä etäopiskelussa opastamisen ja omien töiden välillä jonglööraaminen ei ole vanhemmankaan näkökulmasta ihan stressitöntä. Herääkin kysymys, kuinka pitkään näin voidaan jatkaa?
Julkisuudessa keskustelua hallitsee yhteiskunnan avaaminen ja elämän normalisoituminen, mutta lapsiperheet ovat tukalammassa tilanteessa kuin koko viime lukuvuonna. Mihin on unohtunut lapset ensin -periaate, jota aiemmin päättäjien puheissa hellittiin?
Onneksi lasten sairastama koronatauti vaikuttaa olevan pääosin lieväoireinen, mutta osa saattaa kärsiä pitkistä covid-oireista.
Jos hallituksen uuden koronastrategian tavoitteena on, että alle 12-vuotiaat sairastavat koronan, se pitäisi lausua ääneen ja luopua arkea haittaavista karanteeneista. Lisäksi mahdollisista riskeistä, kuten pitkistä covid-oireista, pitää puhua avoimesti.
Kirjoittaja on Verkkouutisten politiikan toimittaja ja peruskoululaisen äiti.
