Verkkouutiset

Näkökulma: Tämä olisi paras sote-ratkaisu

Järkevimmin sote toteutuisi myös jatkossa kuntalähtöisesti, kirjoittaa Pekka Alanen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kunnat vastaavat pääosasta maamme hyvinvointipalveluja. Kuntien toimiala ja tehtävät ovat Suomessa laajemmat kuin  muissa hyvinvointiyhteiskunnissa, pohjoismaat mukaan lukien. Suomessa julkisen hallinnon tasoja on eurooppalaisessa katsantokannassa poikkeuksellisen vähän.

Suomi on pinta-alaltaan laaja ja pitkien etäisyyksien maa. Kunnat ja alueet ovat erilaisten toiminnallisten lähtökohtien ohella keskenään erilaisissa kehitysvaiheissa.

Kunnat ovat olleet keskeisessä roolissa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä ja toteutuksessa. Vuosien kuluessa ne ovat onnistuneet tehtäviensä hoitamisessa varsin hyvin.

Kunnissa tunnetaan valtion hallintoa paremmin asukkaat ja heidän tarpeensa. Kunnissa, joissa toiminta ja talous ovat samoissa käsissä, toteutuu hyvin asukkaiden demokraattinen itsehallinto.

Ensin palvelut, sitten hallinto

Kaupungistuminen, väestön nopea ikääntyminen ja palvelujen integraatiotarve sekä tietotekniikan- ja palvelutuotannon teknologinen kehitys ovat johtaneet tarpeeseen kehittää myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintajärjestelyitä.

Eduskunnan käsittelyssä olevan sote-uudistuksen tavoitteena on keskeisesti perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa integroimalla turvata ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen oikea-aikainen ja yhdenvertainen saatavuus, vaikuttavuus ja laatu. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä ja sen hierarkia sekä määrälliset kriteerit antavat osaltaan pohjaa uudistuksen suunnittelulle ja toteutukselle.

Uudistuksen pohjaksi olisi kuitenkin tarpeen käydä konkreettisesti ja kattavasti läpi ihmisille tärkeät julkiset palvelut, sekä niille asetettavat saatavuus-, saavutettavuus-, laatu-, vaikuttavuus- ja hintatavoitteet. Vasta sen jälkeen olisi paikallaan katsoa, mikä taho on paras järjestämään eri palvelut ja luoda sen jälkeen toimijoiden välille toiminnallisia ja taloudellisia kannustimia. Samalla voitaisiin selkeyttää kuntien, valtion ja mahdollisten hyvinvointialueiden / maakuntien valta- ja vastuusuhteet eli rooli, tehtävät, toimintatavat ja rahoitus, edistää alueellista yhdenvertaisuutta, saada aikaan julkistalouden säästöjä sekä kohottaa julkisen sektorin tuottavuutta.

Toinen vastausta vailla oleva keskeinen kysymys on, mikä ja millainen on suomalainen kunta tulevaisuudessa? Ajatus siitä, että kunnat nähtäisiin jatkossa lähinnä ”elinvoimayksikköinä”, on liian kapea ja kehitystä rajaava.

Vuosikymmenten kokemusten perusteella kuntien toimivalta on syytä säilyttää yleisenä, koska olosuhteet ja palvelujen tarpeet sekä toiminnalliset ja taloudelliset lähtökohdat poikkeavat voimakkaasti toisistaan niin kuntien välillä kuin alueellisestikin.

On myös syytä painokkaasti todeta, että kunnat ovat kehittäneet viime vuosina ansiokkaasti yhteistyötään juuri sosiaali- ja terveyssektoreilla.

Paras sote-ratkaisu

Paras ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi löytyisi siitä, että erva-alueet (5), sairaanhoitopiirit ja kunnat käyvät yhteistyössä läpi palvelutarpeet ja sopivat toimintatavoista ja -yksiköistä, rahoituksesta ja hallinnosta. Yksityisille palveluntuottajille ja kolmannelle sektorille kuuluu täydentävä rooli erityisesti siellä, missä markkinoille on kysyntää, mutta julkisen sektorin kanssa päätettävin ehdoin.

Näin sote toteutuisi myös jatkossa kuntalähtöisesti lähinnä kuntayhtymissä, isäntäkuntamallilla tai julkisomisteisissa yhtiöissä. Kuntien rooli, toimivalta ja asema kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä voisi jatkua.

Uutta maakuntahallintotasoa mahdollisine maakuntaveroineen ei tarvita. Valtiorahoitteisen maakuntahallinnon toteutuminen merkitsisi puolestaan päätöksenteon tosiasiallista etääntymistä paikallistason toiminnasta keskushallintoon ja synnyttäisi turhaa näennäisdemokratiaa kunnan ja valtion välille.

Sote-uudistuksessa on tärkeää selvittää perusteellisesti myös kiinteistöjen omistus, siirrot ja rahoitusvastuut muistaen itsehallintoon kuuluvan verotusoikeuden merkitys varainhankinnalle sekä luottoluokittajille. Myös henkilöstön työsuhteen ehdot ja eläkekysymykset tulee ratkaista.

Kaupunkiseudut ja alueellisuus

Kasvavilla kaupunkiseuduilla on johtava rooli erityisesti elinkeinopolitiikassa, korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikassa, koulutuksessa ja osaamisessa, työllisyyden edistämisessä, maankäytössä, palvelujen ja sujuvan liikkumisen sekä asumisen kehittämisessä.

Kaupunkien mahdollisuuksia luoda uutta kasvua on syytä vahvistaa. Vetovoimaiset kaupungit synnyttävät elinvoimaa myös ympäröivään maakuntaan. Vastakkainasettelu kaupungit / maaseutu on väärä, molemmat tarvitsevat toisiaan.
Talouden uudessa dynamiikassa tuottavuus syntyy osaamisen, kontaktien ja palvelujen kohtaamisessa. On myös syytä muistaa, että digitaalisen talouden aikana yritykset muuttavat sinne, missä työntekijät viihtyvät ja missä tuottavuus voi kasvaa. Siihen kehittyvät kaupungit antavat parhaat alustat.

Pääkaupunkiseudun ohella erityisesti Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseudut tarvitsevat aseman, jolla turvataan niiden edellytykset toimia koko maan keskeisinä vetureina ja kasvualustoina yritystoiminnan kilpailukykyisille teollisille tuotteille ja palveluille. Kansallisesti merkittävien liikenne- ja kasvukäytävien maakuntakeskukset tarvitsevat nekin oman ja vaikutusalueensa menestymiseksi niille erikseen määriteltäviä kasvunedellytyksiä.

Kuntaliitoksiakin tarvitaan erityisesti kaupunkiseuduilla. Työssäkäyntialueet olisivat hyvä pohja kuntajaolle. Harvaanasutuilla alueilla tulisi ennen kaikkea etsiä ja toimijoiden yhteistyöllä päättää ajanmukaiset ja uudet palvelujen järjestämistavat.

Kirjoittaja Pekka Alanen on kaupunkineuvos ja entinen Kuntaliiton ja Kuntien eläkevakuutuksen varatoimitusjohtaja.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)