Välikysymys on parlamentarismissa keskeinen väline, jolla oppositio voi haastaa hallituksen ja saada lisää tietoa haluamastaan asiasta. Eilen keskiviikkona eduskunnassa tapahtui jotain, mikä toivottavasti ei muodostu tavaksi. Välikysymyskeskustelu toi pelottavalla tavalla mieleen Yhdysvalloissa vastikään käydyn Donald Trumpin ja Joe Bidenin ensimmäisen vaaliväittelyn.
Kokoomuksen aloitteesta koko oppositio teki välikysymyksen hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo huomautti välikysymyskeskustelussa, että hallituksen budjettiriihessä päättämät työllisyystoimet eivät riitä alkuunkaan. Jos hallitusohjelman 75 prosentin työllisyysasteesta pidettäisiin kiinni, tarvittava työllisten määrän kasvu olisi reilusti yli 100[nbsp]000 hallituskauden loppuun mennessä.
Budjettiriihessä hallitus päätti kuitenkin siirtää työllisyystavoitteen tämän vuosikymmenen loppuun. Orpo kysyi, miten pääministeri Sanna Marin (sd.) selittää sadalle tuhannelle työttömäksi jääneelle, ettei hallitus uskalla tehdä päätöksiä työllisyystoimista.
Sen sijaan, että pääministeri Sanna Marin olisi vastannut itse asiaa koskevaan kysymykseen, hän käytti koko oman vastauspuheenvuoronsa siihen, miksi hallituksen vastauksen välikysymykseen antoi valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) pääministerin itsensä sijaan. Orpo oli kyllä ihmetellyt tätäkin asiaa puheenvuoronsa aluksi, mutta se ei ollut välikysymyksen pihvi.
Marin arvosteli kokoomusta siitä, että se on tehnyt oppositiopolitiikkaa ”mielenkiintoisilla teemoilla”, kuten kyselemällä pääministerin kalenterista. Ja nyt puolue tekee Marinin mukaan oppositiopolitiikkaa sillä, kuka välikysymykseen vastaa. ”Näinkö heikot ovat kokoomuksen oppositiopolitiikan eväät?” Marin kysyi.
Petteri Orpo vastasi, ettei hän oikeastaan kysynyt Marinin kalenterista, vaan siitä, miten suomalaisille saataisiin töitä. Orpo totesi Marinin vastanneen ”jotain aivan käsittämätöntä”. Marin sanoi toivovansa, että salissa päästäisiin keskustelemaan sisällöistä, mutta seuraavissa puheenvuoroissaan hän jankkasi edelleen vastanneensa kysymykseen, jonka Orpo hänen mielestään esitti hänelle välikysymyksen vastaajasta.
Vastauksia välikysymyksessä esitettyihin kysymyksiin ei pääministeriltä juurikaan saatu.
Keskusta peräsi valmiutta Jussi Halla-ahon hallitukseen
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen esiintyi sovittelevammin ja myönsi, että opposition huoli velkaantumisesta on aiheellinen. Hän vetosi kuitenkin koronakriisiin. Vanhanen lupasi, että hallitus tekee konkreettiset päätökset 80[nbsp]000 työllisestä, eivätkä ne jää seuraaville hallituksille.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sen sijaan keskittyi kokoomuksen ja myös muiden oppositiopuolueiden haukkumiseen ja peräsi, ovatko oppositiopuolueet valmiita perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon muodostamaan hallitukseen.
Myös Vanhanen kysyi, onko välikysymyksen allekirjoittaneilla mitään yhteistä linjaa, joka tarjoaisi vaihtoehdon hallituksen talouspolitiikalle.
Hallituksen tapa vastata välikysymykseen hyökkäämällä oppositiota vastaan jättää vaikutelman, ettei hallitus pysty vastaamaan opposition työllisyys- ja talouskritiikkiin asia-argumentein.
Välikysymyksen tarkoituksena on mittauttaa istuvan hallituksen luottamus ja käydä läpi hallituksen politiikkaa, ei etsiä oppositiopuolueiden yhteistä politiikkaa.
Aiemmin opposition oikeutta tehdä välikysymys on kunnioitettu. Eilen Sanna Marinin hallitus karnevalisoi välikysymyksen. Marin on käyttänyt monesti aiemminkin puheenvuoronsa eduskunnassa opposition arvostelemiseen sen sijaan, että hän antaisi vastauksia esitettyihin kysymyksiin. On surullista ja huolestuttavaa parlamentarismin ja yhteiskunnallisen keskustelun kannalta, jos eduskunnassakaan ei kyetä puhumaan kuin asian vierestä.
Sen sijaan, että hallitus vastaisi kritiikkiin, se asettuu itse oppositioon ja tivaa opposition oikeutta tehdä välikysymys. Marinin hallitus on trumpismin tiellä.
