Kuljetusautoja Postin logistiikkakeskuksessa Vantaan Tikkurilassa. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Näkökulma: Pääministeri hyppäsi ay-johtajaksi

Puuttuminen Postin palkkariitaan herättää kysymyksiä valtionyhtiöiden johtamisesta.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) oli vielä oppositiojohtajana sitä mieltä, ettei poliitikkojen tule puuttua työmarkkinakiistoihin. Sanasta sanaan nykyinen pääministeri totesi, että tällä tavalla toimiessa syntyy vain ”sutta ja sekundaa”. Nyt Rinne on kuitenkin sukeltanut pää edellä mukaan Postin vääntöön.

Pääministeri astui lauantaina omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) varpaille ja totesi Ylen ykkösaamussa, ettei Postin palkanalennuksia hyväksytä. Sittemmin Rinne on esittänyt ratkaisuksi ”tuntuvaa kertakorvausta” palkanalennusten kohteeksi mahdollisesti joutuville jopa kahdeksalletuhannelle postilaiselle. Samassa yhteydessä Rinne totesi, että tavoitteena on pääsy ”oikeudenmukaisiin palkkoihin”. Esimerkiksi 5 000 euron suuruinen kertakorvaus maksaisi Postille ja valtiolle 40 miljoonaa euroa. Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen ehti jo veistellä, voisiko tätä kutsua yhdeksi hallituksen ”tulevaisuusinvestoinneista”.

Antti Rinteen puuttuminen työnantajan ja työntekijäliiton välisen kiistan yksityiskohtiin on omistajaohjauslain kannalta pulmallista. Valtio-omistaja voisi halutessaan kutsua koolle yhtiökokouksen ja panna Postin johdon uusiksi. Sen sijaan pääministerin arvovallalla on lähdetty esittämään ratkaisuja, joiden hakeminen on työnantajan ja työntekijöiden välinen asia. Pääministerin kommentit kuulostavat paluulta vanhaan ay-johtajan rooliin.

Tie on riskialtis. Jos Postia lähdetään tukemaan, voi siitä tulla ennakkotapaus. Tätä matopurkkia hallitus tuskin haluaa avata ennen työmarkkinakierrosta.

Aalto yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen ihmetteli keskiviikkona Rinteen toimintaa Twitterissä.

Kyllä jännittäisi joka päivä avata Hesari. Siis jos olisin omistajaohjauksesta vastaava ministeri, valtionyhtiön hallintoneuvostossa tai hallituksessa tai olisin valtionyhtiössä töissä johtajana. Jos päämisteri vaikka olisi antanut haastattelun, Puttonen tviittasi.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen komppasi Puttosta ja totesi, ettei valtionyhtiöitä voi tällä menolla kohta enää johtaa. Vartiainen soimasi Rinnettä ”naiivista aktivismista”, joka vaikuttaa kaikkien valtionyhtiöiden tilanteeseen.

Ekonomisti Olli Kärkkäinen puolestaan huomautti, mihin pääministerin sooloilu Postin kanssa voi pahimmillaan johtaa.

– Jos yhtä tuetaan niin muutkin odottavat tukea. Kun edessä on vielä kokonaisuudessaan hyvin haastava työmarkkinakierros, on nyt riskinä todella suuri sotku.

Antti Rinteen flirttailu työmarkkina-asioilla on näkynyt muuallakin kuin Postin riidassa. Pääministeri on esimerkiksi viestittänyt tukeaan hoitoalan ammattiliittojen Tehyn ja Superin palkankorotusvaatimuksille. Onpa pääministeri myös esittänyt omaa ratkaisuaan liittojen vuonna 2016 solmiman kolmivuotisen kilpailukykysopimuksen vuosityöajan pidennyksen jatkoon. Rinteen mielestä kiky-tunnit voitaisiin käyttää jatkossa täydennyskoulutukseen.

Itse pääministeri on toki sitä mieltä, ettei hän ole puuttunut työmarkkinakysymyksiin.

– Ei kannata puuttua asioihin. Kannattaa olla mieltä, Rinne selitti Ilta-Sanomille.

70 miljoonaa takkiin vuodessa

Postin palkkariita on oikeutetustikin kärjistynyt tunnepitoiseksi väännöksi työntekijöiden oikeudenmukaisista palkoista ja yhtiön johdon muhkeista tuloista. Postin toiminnan taloudelliset realiteetit ovat kuitenkin jääneet taka-alalle.

Palvelualojen työnantajat Palta muistutti keskiviikkona Postin olevan pakollisen uudistumisen edessä. Yhtiön jakelumääristä 96 prosenttia tulee kilpailluilta markkinoilta ja enää vain neljä prosenttia yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluvista postimerkillä varustetuista kirjelähetyksistä.

Kirjemäärän lasku vähentää vuosittain yhtiön tuloja arviolta noin 70 miljoonaa euroa. Postipalveluiden kilpailun vapautumisen myötä kirje- ja lehtijakelussa toimii nykyään Postin ohella 16 jakeluyhtiötä, jotka noudattavat eri työehtosopimusta kuin Posti.

Tästä huolimatta Postin pitäisi sekä kilpailla, että pystyä turvaamaan postipalvelujen toiminta.

Paras ratkaisu vaikeaan yhtälöön saattaa löytyä kenties hieman yllättäen Antti Rinteeltä itseltään. Silloinen oppositiojohtaja ehdotti elokuussa 2016 Postin pilkkomista kahtia julkisen palvelun yhtiöön ja markkinaehtoiseen yhtiöön. Rinteen suunnitelmassa julkisen palvelun yhtiöön saataisiin mukaan sanomalehtitaloja ja muuta printtimediaa ja julkisen palvelun velvoitetta tuettaisiin verorahoilla.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt