X
SULJE MAINOS
Suomalaisten ajatuksia Natosta ja sotilaallisesta liittoutumisesta on kartoitettu MTS:n kyselyssä eri tavoin. / AFP / STEPHANE DE SAKUTIN - LEHTIKUVA / AFP

Näkökulma: Mitä suomalaiset Natosta oikein tahtovat?

Liittymistä kannattaa neljännes, mutta isompi osa uskoisi sen lisäävän Suomen turvallisuutta.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tänään julkistama kyselytutkimus herättää osin hämmennystä ja pohdintaa siitä, mitä suomalaiset Natosta todellisuudessa ajattelevat.

Perinteiseen kysymykseen, pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi, vastaa 25 prosenttia suomalaisista. Kannatus on hivenen noussut, muttei merkittävästi. Se mahtuu käytännössä tutkimuksen virhemarginaaliin.

Kyselyssä kannattaa kiinnittää huomiota kuitenkin myös muihin Natoa ja sotilaallista liittoutumista koskeviin kysymyksiin.

MTS:n kyselytutkimuksessa pyydettiin suomalaisia arvioimaan myös erilaisia tekijöitä ja niiden vaikutusta Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Näin kysyttäessä 34 prosenttia suomalaisista arvioi, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys lisäisi Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Osuus on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Reilu kolmannes arvioisi Nato-jäsenyyden lisäävän Suomen ja suomalaisten turvallisuutta, mutta miksi vain osa tästä joukosta kannattaa pyrkimistä sotilasliiton jäseneksi?

Osittainen ristiriita kertonee siitä, ettei pyrkimisen tai liittymisen uskota olevan tavalla tai toisella mahdollista. Taustalla voi olla pelkoa Venäjän reaktiosta tai havainto siitä, ettei poliittisessa johdossa jäsenyyttä aktiivisesti edistetä. Se ei ole niin sanotusti ”ajankohtainen”.

Noin puolet suomalaisista vastustaa kuitenkin yhä Nato-jäsenyyttä. 53 prosenttia suomalaisista katsoo kyselyssä myös, että Suomen pitäisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana eikä pyrkiä liittoutumaan.

Kannattaa huomata kuitenkin, että MTS on esittänyt tämän kysymyksen vuodesta 1996 lähtien, ja tuki sotilaalliselle liittoutumattomuudelle on tänä vuonna mittaushistorian alhaisin. 31 prosenttia katsoo, että Suomen pitäisi pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti. Osuus on kasvanut edellisvuodesta seitsemän prosenttiyksikköä.

Tutkimuksesta ilmenee myös, että Suomalaisista vajaa kolmannes eli 31 prosenttia arvioi Natolla olevan ”myönteinen vaikutus” Suomen turvallisuuteen. Osuus on noussut viime vuodesta, jolloin näin ajatteli 25 prosenttia vastanneista.

Tulosta voi tulkita kahdella tapaa. Sotilasliitto ei herätä monissa suomalaisissa enää niin kielteisiä tunteita kuin aiemmin. Turvallisuusympäristön muuttumisella aiempaa epävarmemmaksi myös Itämerellä lienee vaikutusta asiaan.

Toisaalta kansan kasvava usko Naton myönteiseen vaikutukseen Suomen turvallisuuteen – ilman varsinaisen jäsenyyden turvatakuita – on myös huolestuttavaa.

Kirjoittaja Satu Schauman on Verkkouutisten ja Nykypäivän politiikan toimittaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt