Hallitus neuvotteli myöhään tiistaina Säätytalosssa Uudenmaan rajoitusten päättämisestä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Näkökulma: Ei, ei ollut pakko avata Uuttamaata

Hallituksen väitteet oikeudellisesta pakosta eivät pidä paikkaansa.

Uudenmaan sulun nopea purkaminen tuli useimmille yllätyksenä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on antanut ymmärtää, että se oli sitä myös hallitukselle. Porua herättänyttä käännettä on perusteltu päättäjien taholta jopa hieman valitellen juridisena välttämättömyytenä, siis ”pakkona”. Tästä kertoo jo sekin, että vaikka raja avattiin, on hallitus patistanut kaikella tarmolla kansalaisia silti välttämään sen ylittämistä. Myös sulun vaikutusta korvaavia lisärajoituksia on pohdinnassa.

Ratkaisu perustui käytännössä oikeuskansleri Tuomas Pöystin antamaan lausuntoon. Se ja muut materiaalit löytyvät täältä. Pöysti perustelee kantaansa viittaamalla perustuslakivaliokunnan mietintöön ja sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen muistioihin.

Perustuslakivaliokunnan mietinnössä todetaan esimerkiksi seuraavaa:

Perustuslakivaliokunta arvioi käyttöönottoasetuksen asianmukaisuutta ja välttämättömyyttä ottaen huomioon valmiuslain käyttöönotolle pandemiatilanteessa osoitettavat erittäin painavat tavoitteet turvata terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyky ja sitä kautta torjua ihmisten henkeen ja terveyteen kohdistuvia vakavia uhkatekijöitä. 

STM:n muistiossa taas sanotaan yhtäältä, että Uudenmaan sulkua voidaan pitää edelleen tarpeellisena, mutta toisaalta, että ”epidemian leviämistä ja sen aiheuttamaa palvelujärjestelmän kuormitusta voidaan samassa
tarkoituksessa hallita myös muilla toimenpiteillä”.

Siis hallituksen asettamat tavoitteet koskevat terveydenhuollon toimintakyvyn säilyttämistä ja palvelujärjestelmän kuormitusta. Eivät epidemian tukahduttamista.

Valtioneuvoston kanslian esittelymuistiossa perustellaan lisäksi, että asiantuntijanäkemysten mukaan tällä hetkellä Uudellamaalla on edelleen selvästi eniten tautitapauksia, mutta taudin leviämisen ero Uudellamaalla suhteessa muuhun maahan on supistunut ja ero ei ole enää merkittävä.

Vastuut sekaisin

Oikeusoppineet ovat ihmetelleet ratkaisun perusteluja laajasti viime päivinä.

Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori ja HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kummeksui Twitterissä hallituksen puhetta ”pakosta”, ja totesi, että sekaisin ovat menneet vastuu hallituksen omasta arviosta ja oikeuskanslerin reaktio ”hallituksen tietoisesti valitsemaan purkulinjaan”.

Lehtonen jatkoi Ilta-Sanomien haastattelussa, etteivät erot Uudenmaan ja muun Suomen epidemiatilanteissa ole ratkaisevasti pienentyneet rajoitusten aikana. Muualla tartuntaketjuja on vielä kyetty jäljittämään ja katkaisemaan. Tätä hän pitää olennaisena, jotta epidemiaa voidaan hallita.

– Hallitus ampuu nyt omaan jalkaansa ja toimii vastoin omaa strategiaansa, jossa tartuntaketjuja pyrittiin katkaisemaan, Lehtonen sanoi.

Myös samassa jutussa haastateltu Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Asko Uoti tyrmäsi Uudenmaan avaamisen.

Ylen haastattelemat oikeusoppineet arvostelivat hekin hallituksen esittämiä perusteluja torstaina. Kolmen professorin mukaan Uudenmaan sulkua olisi voitu jatkaa juridisesti kestävästi, jos niin vain olisi haluttu toimia. Jutussa huomautetaan myös, ettei valtioneuvosto poikkeuksellisesti pyytänyt sulun purkamisesta lausuntoa yhdeltäkään hallituksen ulkopuoliselta valtiosääntöoikeuden erityisasiantuntijalta. Tässä vedottiin ”kiireellisyyteen”.

Esimerkiksi Tampereen yliopiston apulaisprofessori Pauli Rautiainen totesi Ylelle, ettei asia ole niin mustavalkoinen kun on annettu ymmärtää eikä poikkeustoimien oikeudellista pelivaraa kerrottu kansalle avoimesti. Rautiainen arveli, että sulun purkamisesta päätettiin hallituksessa jo vähintään viikko sitten. Tätä tukisi se, että pääministeri Sanna Marin ehti ennakoida sulun purkua jo aiemmin.

– Hän viittasi tuolloin perustuslakivaliokunnan kannanottoihin – omasta mielestäni – kovin valikoivalla tavalla, Rautainen arvioi Ylelle.

Verkkouutisten tiedon mukaan juridinen pelivara on nostettu esiin perustuslakivaliokunnassakin. Sulun jatko olisi ollut juridisesti mahdollinen riippuen siitä, miten hallitus asiaa perustelee ja mitä tavoitteiksi kerrotaan. Nyt hallituksen perustelut rakennettiin niin, että saatiin lopputulos, jossa sulkua ei jatketa.

Poliittista peliä

Toisin kuin pääministeri ja hallitus ovat antaneet ymmärtää, mitään kiistatonta juridista pakkoa Uudenmaan sulun purkamiselle ei siis ollut – eikä purku myöskään tullut päättäjille yllätyksenä. Kyse oli hallituksen päättämästä linjasta.

Aivan kivuttomasti päätös ei syntynyt.

Hallitus väänsi asiasta yli kuusi tuntia, vaikka kyse oli siis väitetysti oikeudellisesta selviöstä. Eniten ratkaisu hiersi keskustaa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen on kertonut puolueen toivoneen, että sulkua olisi voitu jatkaa esimerkiksi vappuun tai toukokuun puoliväliin. Keskustan on myös väitetty esittäneen ”vastakauppana”, että kokoontumisen rajoitusta kiristettäisiin kymmenestä viiteen henkilöön.

Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen totesi keskiviikkona, ettei päätöstä Uudenmaan avaamisesta voi hyväksyä millään ja että kyse on ihmisten hengellä ja terveydellä leikkimisestä.

Verkkouutisten käymissä taustakeskusteluissa sulun purkamisen myyntiä julkisesti pakkona kuvataan taivaanlahjaksi keskustalle. Nyt puolueen on helpompi säilyttää kasvonsa ja perustella äänestäjilleen, miksi mökkiläiset virtaavat taas maakuntiin.

Hallituksen koronatoimista alkaakin paljastua huolestuttava linja.

Kunniaa otetaan onnistumisista ja parhaimmillaan tiedotustilaisuuksiin riittää ministereitä tungokseksi asti. Kiistanalaisissa kysymyksissä ja epäonnistumisissa tilanne on kuitenkin toinen. Vastaajia saa hakemalla hakea, ja ministereiden syyttävä sormi kohdistuu herkästi muihin.

Vastuuministerit ovat pitäneet parhaansa mukaan etäisyyttä niin huoltovarmuuskeskuksen skandaaliin, maskipulaan, sekaviin suojausohjeisiin kuin lentokenttien ja satamien täydelliseen unohtamiseenkin. Syy on ollut milloin kuntien, milloin sairaanhoidon toimijoiden ja milloin viranomaisten – joskus ei oikein kenenkään. Lisäksi monissa rajoitustoimia koskevissa kysymyksissä käydään taustalla poliittista vääntöä ja peliä hallituspuolueiden kesken. Siis asioissa, jotka koskevat ihmisten henkeä ja elämää.

Uudenmaan sulun jupakka on jälleen yksi esimerkki samasta toimintatavasta.

Hallituksessa toivottavasti tajutaan, että päätöksen myötä myös koronan toinen Suomi-aalto on todennäköisempi ja lähempänä, ja tällä kertaa sen kanssa toimiminen on jo osattava.

Hallitus on onnekseen jo järjestänyt itselleen synninpäästön Uudeltamaalta mahdollisesti lähtevästä leviämisestä. Sehän voi aina sanoa, että sen kädet oli sidottu, kun perustuslakivaliokunta ja oikeuskanslerihan nämä sulut purkivat.

LUE MYÖS:
Näkökulma: Onko Suomi todella toiminut koronan suhteen hyvin?

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt