Mielenosoittajia Euroopan kansallismielisten puolueiden tapaamisessa Milanossa. LEHTIKUVA / AFP Marco Bertorello

Näistä syistä populismin nousu jatkuu – ”huippua ei ole nähty”

Globalisaation häviäjät unohdettiin tutkijan mukaan kahdessa tärkeässä tilanteessa.

Oikeistopopulismin nousu Euroopassa on tutkija Anton Šehovtsovin mukaan pitkäaikainen ilmiö, jonka huippua ei vielä ole nähty. Ilmiön taustalla vaikuttavat hänen mielestään perinteisten puolueiden äänestäjilleen antamat, mutta sittemmin petetyt lupaukset.

Wienin yliopistossa työskentelevä Šehovtsov puhuu 1990-luvulla solmitusta kirjoittamattomasta yhteiskuntasopimuksesta, jossa tunnustettiin, että osa eurooppalaisista hyötyy globalisaatiosta, mutta osalle sen vaikutukset ovat kielteisiä. Yhteiskuntasopimuksella globalisaation voittajat sitoutuivat hänen mukaansa takaamaan, että häviäjien kokemat menetykset tulevat kompensoiduiksi.

– Voittajat ovat sittemmin rikkoneet sopimuksen kahdesti. Ensimmäisen kerran se tapahtui kansainvälisen finanssikriisin myötä 2008–2009, jolloin säästötoimet sattuivat kipeästi paitsi työväestöön, myös keskiluokkaan. Vastuun tästä petoksesta kantavat sosiaalidemokraatit, hän sanoo, Šehovtsov toteaa.

– Toisen kerran sopimusta rikkoi tapa, jolla Euroopan unioni on vastannut pakolaiskriisiin. Konservatiivipoliitikot, kuten Saksan liittokansleri Angela Merkel, omaksuivat linjan, jota monet heitä äänestäneistä ihmisistä eivät hyväksyneet, hän sanoo.

Nämä kokemukset ovat Šehovtsovin mukaan saaneet suuren joukon ensin sosiaalidemokraattien ja sittemmin myös konservatiivien äänestäjiä siirtämään kannatuksensa äärioikeistolaisille liikkeille, jotka vakuuttavat valtaan noustuaan korjaavansa perinteisten puolueiden tekemät virheet.

Šehovtsov arvioi, että oikeistopopulistisia puolueita nousee lähivuosina hallitusvastuuseen yhä useammassa Euroopan maassa. Kun niin tapahtuu, puolueet joutuvat hänen mukaansa muuttamaan retoriikkaansa.

– Populistiseen kielenkäyttöön kuuluu määritelmällisesti kielenkäyttö, jossa yhteiskunnan sisällä asetetaan vastakkain kaksi ryhmää – kansa ja eliitti. Kun populistit ovat päässeet vallankahvaan, tämä vastakkainasettelu ei kansallisella tasolla enää toimi. Silloin heidän on pyrittävä transnationalisoimaan eliitin käsite selittämällä, että meidän maamme onkin nyt kansa, jota vastassa on Brysselin eliitti, hän toteaa.

Šehovtsov on tutkinut pitkään äärioikeistolaisia liikkeitä Euroopassa ja selvittänyt niiden yhteyksiä Venäjään ja presidentti Vladimir Putiniin.

Itävallan varoittava esimerkki

Tuore poliittinen skandaali, joka johti lauantaina itävaltalaisen FPÖ-puolueen puheenjohtajan Heinz-Christian Strachen eroon varaliittokanslerin tehtävästä, avaa Šehovtsovin mielestä kiinnostavan näköalan oikeistopopulistien toimintatapaan.

Eron taustalla oli paljastus Strachen halukkuudesta ottaa vastaan lahjuksia venäläisen oligarkin sukulaisena esiintyneeltä naiselta eurovaalikampanjansa rahoittamiseksi.

– Itävallan skandaali kertoo jotain äärioikeiston mentaliteetista myös yleisemmin. Puolueet, jotka esiintyvät patrioottisina, ovat kovin helposti valmiita käymään kauppaa kansallisista eduista vahvistaakseen omaa asemaansa, Šehovtsov sanoo.

Šehovtsov kertoi näkemyksistään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevässä Lennart Meri -konferenssissa Tallinnassa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt