Venäläisiä S-400-ohjuksia Moskovassa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Kirill Kudryavtsev

Näissä tilanteissa Venäjä hyökkäisi Nato-maahan

Raportti kuvaa kaksi skenaariota, joissa Kreml olisi valmis sotaan läntistä puolustusliittoa vastaan.

Vaikka ilmapiiri Venäjän ja lännen välillä on yhä jännittyneempi, Venäjällä tuskin on välitöntä aikomusta ryhtyä sotatoimiin Nato-maita vastaan, tuoreessa amerikkalaisraportissa arvioidaan.

RAND Corporation -tutkimuslaitoksen raportti kehottaa kuitenkin varautumaan asetelmaan, jossa Venäjän johto pitäisi sotaa parhaana mahdollisena vaihtoehtona. Kreml voisi raportin kirjoittaneen professori David Shlapakin mukaan joko katsoa sodan Venäjän etujen kannalta välttämättömäksi tai nähdä siinä tilaisuuden tietyn strategisen tavoitteensa saavuttamiseen.

Hän muistuttaa Kremlin ylläpitävän narratiivia, jonka mukaan Venäjä on vihamieliseksi kuvatun Naton miltei kauttaaltaan piirittämä. Naton selitetään edenneen aivan Venäjän rajoille, rikkoneen toistuvasti antamiaan lupauksia ja sivuuttaneen systemaattisesti Venäjän intressit. Venäläisen narratiivin mukaan Nato on myös pyrkinyt aktiivisesti syrjäyttämään Venäjälle myötämielisiä hallituksia eri maissa, yrittänyt horjuttaa presidentti Vladimir Putinin hallintoa ja sepittänyt käsityksen Venäjän uhasta omien aggressiivisten toimiensa oikeuttamiseksi.

– Tämä epäilemättä luo edellytykset skenaariolle, jossa epäsuotuisien sisäisten tai ulkoisten tapahtumien edessä Kreml arvioisi, että sotatoimet Natoa vastaan ovat tarjolla olevista hirvittävistä vaihtoehdoista vähiten huono, Shlapak toteaa.

Tavoitteena Naton tuhoaminen

Shlapakin raportin mukaan tulevaisuudessa voisi olla edessä myös tilanne, jossa Kreml arvioi kykenevänsä Baltiaan kohdistuvalla sotilaallisella hyökkäyksellä tuottamaan katastrofaalisen tappion Natolle.

Tilaisuuteen tarttuminen tuntuisi houkuttelevalta, jos näköpiirissä olisi näyttävä taktinen voitto. Samalla Venäjä kykenisi osoittamaan, että Nato ei kykene täyttämään ensisijaista tehtäväänsä – siis turvaamaan jäsenmaidensa alueellista koskemattomuutta ja poliittista itsenäisyyttä.

– Venäjä pyrkisi jakamaan puolustusliittoa aina sen hajoamiseen saakka, rikkomaan transatlanttisen turvallisuusyhteyden ja palauttamaan asemansa Keski- ja Itä-Euroopan johtavana valtiona, Shlapak sanoo.

Hän pitää mahdollisena, että vaikka hyökkäys Baltiaan olisi Venäjän kannalta valtava riski, Kreml saattaisi olla valmis jossakin tulevassa tilanteessa sellaisen ottamaan. Sodan seuraukset olisivat hänen mukaansa koko lännen kannalta niin tuhoisat, että sen tällä hetkellä vähäiseltä näyttävä todennäköisyys ei saa olla peruste puutteelliselle varautumiselle.

– Moskova on osoittanut olevansa halukas toimimaan hyväksytyn turvallisuusjärjestelmän ulkopuolella ja myös siirtelemään valtioiden välisiä rajoja voimaa käyttäen. Se on ryhtynyt rajat ylittäviin voimatoimiin kolmessa eri tilanteessa sekä esittänyt lukuisia verbaalisia uhkauksia Natoa ja sen jäsenmaita kohtaan, Shlapak.

Samaan aikaan Venäjä toteuttaa sotilaallista modernisaatio-ohjelmaa, jonka ansiosta maan asevoimat kykenevät aiempaa huomattavasti tehokkaampiin konventionaalisiin ja ei-konventionaalisiin sotatoimiin naapureitaan vastaan.

– Riski on noussut sellaiselle tasolle, ettei siltä enää voi ummistaa silmiään, Shlapak toteaa.

Kommentit