Yhdysvaltalainen ohjushävittäjä USS Porter Länsisatamassa Helsingissä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Näissä tilanteissa Suomi liittyy Natoon – viranomaisen viisi arviota

Huoltovarmuuskeskus arvioi mahdollisia kehityskulkuja vuosina 2018-2030.

Huoltovarmuuskeskuksen hiljattain julkaisemassa Huoltovarmuuden skenaariot 2030 -raportissa annetaan viisi mahdollista kehityskulkua vuosille 2018-2030 ja kerrotaan, kuinka niihen varaudutaan.

– Skenaariot eivät ole tarkkoja ennustuksia tulevaisuudesta. Todennäköisesti toteutuva tulevaisuus on yhdistelmä eri skenaarioista. Skenaariot
tarjoavat kuitenkin apuvälineitä ajattelulle ja huoltovarmuustoimien suunnittelulle erilaisissa tilanteissa, tästä kokonaisuudessaan löytyvässä raportissa todetaan.

Raportin mukaan skenaariot ja niiden myötä tuotettu aineisto muodostavat
arvokkaan tietovarannon huoltovarmuustyön suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Verkkouutiset keräsi alle viisi raportissa mainittua skenaariota ja niiden pääpiirteet. Tilannekuvissa huomioarvoista on muun muassa, että Suomen todetaan liittyvän Natoon kahdessa lähitulevaisuuden tilannekuvassa.

Skenaariot laadittiin huoltovarmuuskeskuksen tiedotteen mukaan Huoltovarmuusorganisaation ja konsulttitoimisto Capfulin yhteistyönä syksyn 2017 aikana. Prosessiin osallistui työpajojen ja haastattelujen kautta laaja joukko Huoltovarmuuskeskuksen, sektoreiden ja poolien jäseniä sekä ulkopuolisia asiantuntijoita.

1. Globaali keskinäisriippuvuus

Kehittyvien maiden rahoituskriisi paljastaa johtavien kehittyvien maiden talouden heikkoudet ja länsimaiset valtiot ja pankit toimivat sijoitusten turvasatamina.

Konfliktien ja katastrofien kustannukset käyvät kalliiksi ja ajavat valtiot tekemään yhteistyötä.  Keskinäisriippuvuus ja kansainvälisten instituutioiden legitimiteetti vahvistuvat. Blockchain luo uusia toimintamalleja ja luottamusta.

EU:n sisäinen yhteistyö tiivistyy ja EU-maiden asema Natossa kasvaa. Suomi liittyy Natoon.  Globalisaatio on aikaisempaa hitaampaa, vakaampaa ja säädellympää.

Kiinassa yhteiskunnalliset ongelmat lisääntyvät ja korkeasti koulutettua väestöä muuttaa länsimaihin.

2. Aseellinen valtapolitiikka

Vaikeutuneet ilmasto-olosuhteet luovat kuivuutta ja ennennäkemättömiä kansojenvaelluksia. Protektionistinen ja nationalistinen ajattelu lisääntyy. Kulttuuriset yhteentörmäykset toimivat alustana laajalle järjestäytyneelle terrorismille.

Lähi-idän, Pohjois-Korean Itä-Ukrainan konfliktit kärjistyvät ja kietoutuvat toisiinsa ja maailma ajautuu konfliktoituneeseen valtapolitiikan aikaan. Sotilasliittoumat laajentuvat ja voimistuvat. Suomi liittyy Natoon.

EU jää puolustusliittoumien ja valtioiden intressien jalkoihin. Avaruusvarustelu, Itämeren alue, arktinen alue ja keskeiset logistiset reitit toimivat valtapolitiikan areenoina.

3. Blokkiutuminen ja hybridivaikuttaminen

Globaalien sopimusten voima vähenee populismin aikakaudella. Kylmä sota syvenee ja sodan määritelmä hämärtyy: kriisit liittyvät usein hybridivaikuttamiseen aseellisten konfliktien sijaan.

Maailma blokkiutuu moniulotteisesti ja kerroksellisesti. Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja arvoihin liittyvät erot blokkien välillä ovat merkittäviä. Luottamus vähenee radikaalisti.

Kyberriskit kärjistyvät ja suojatoimia vahvistetaan. Blokit kehittävät omia sisäisiä internetejään ja järjestelmiään. EU keskittyy sisämarkkinoiden vahvistamiseen ja hybridipuolustusliittouman kehittämiseen.

Naton uskottavuus kärsii: USA vetäytyy, eikä Nato pysty reagoimaan hybridivaikuttamiseen.

4. Teknologinen maailmanjärjestys

Globalisaatio on nopeaa, verkostomaista ja markkinaehtoista. Robotiikan ja tekoälyn kehitys muuttaa radikaalisti toimintamalleja ja työvoiman tarvetta.

Yhä suurempi osa julkisista instituutioista jää nopean teknologiakehityksen vauhdista. Kansallisista ratkaisuista siirrytään ylikansallisiin ja julkisista palveluista yksityisiin. Monialaisten teknologiayhtiöiden valta kasvaa ja elinkeinoelämä keskittyy suurille toimijoille.

Samalla työ ja tuotanto hajaantuvat teknologioiden ja alustatalouden mahdollistamana. Globaalit painopisteet keskittyvät teknologiahubeihin ja kaupunkien rooli suhteessa valtioihin kasvaa. Alueiden ja ihmisten väliset erot ja polarisaatio lisääntyvät.

5. Idän dominanssi

Luonnonresurssien ja harvinaisten raaka-aineiden arvo kasvaa teknologioiden lisätessä niiden kulutusta.

Aasian maiden keskiluokka kasvaa. Aasiasta tulee trendien asettamisen veturi. Kiina, Venäjä ja islamilaiset valtiot löytävät yhteisen tahtotilan lännen dominanssin murtamiseksi.

EU:n yhtenäisyys vähenee ja sen vaikutusvalta madaltuu. Suomi identifioi itsensä puolueettomaksi väyläksi idän ja lännen välissä. Aasialaiset investoinnit Eurooppaan kasvavat ja mukana on strategisesti merkittäviä kohteita. Pohjoisen meritien logistinen merkitys kasvaa.

Talouden, yritysmaailman ja politiikan painopiste siirtyy itään ja länsimaiden valtakausi päättyy.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt