Pysyvien menojen rahoittamiseksi hallitus on päättänyt vuoden 2020 talousarvioesityksessään hallitusohjelman mukaisista uudelleenkohdennuksista.
Hallitusohjelman mukaiset pysyvät toimet lisäävät valtion menoja noin 1,1 miljardilla eurolla vuonna 2020, josta määrärahalisäys nousee noin 1,4 miljardiin euroon vuoden 2023 tasolla.
Ensimmäisessä vaiheessa yritystukien leikkaus toteutetaan poistamalla asteittain parafiinisen dieselöljyn veronalennus, 120 miljoonaa euroa.
Yritystukien osalta jatkotyössä tavoitellaan ympäristö- ja ilmastovaikutukseltaan haitallisten tukien merkittävää leikkausta.
Jatkotyön perusteella päätökset tehdään syksyllä 2020 ottaen huomioon myös vaikutukset työllisyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja aluetalouden näkökulmasta.
Työllisyyspaketti
Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023, julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen pienenee ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.
Hallitus tavoittelee omilla toimillaan työllisten määrän lisäämistä vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Hallitus on sitoutunut siihen, että vähintään puolet vaadittavista työllisyystoimista on valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä.
Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi hallitus päätti työllisyyspaketista ja tekee vuoden 2020 aikana päätöksiä, jotka lyhentävät työttömyysjaksoja, helpottavat työnhakijan ja työnantajan kohtaamista sekä osaavan työvoiman saantia yrityksiin.
Yritysten työvoimapulaan vastaamiseksi hallitus investoi koulutukseen ja osaamiseen eri koulutusasteilla. Lisäksi edistetään työssäkäyvien jatkuvaa oppimista ja työttömien kouluttautumista.
Hallitus edistää ulkomaisten osaajien rekrytointia monin tavoin, muun muassa uudistamalla lupakäytäntöjä sekä luomalla kansainvälisen rekrytoinnin mallin, jonka kautta rekrytointiprosessit ovat tuloksellisempia ja ottavat huomioon reilun työelämän pelisäännöt.
Työvoiman liikkuvuus
Työvoiman liikkuvuutta edistääkseen hallitus antaa eduskunnalle esityksen, jossa säädettäisiin puolet työnantajan maksamista muuttokustannuksista verovapaiksi.
Hallitus lisää palkkatuen käyttöä yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla palkkatukiprosessia ja vähentämällä työnantajiin kohdistuvaa byrokratiaa sekä kytkemällä palkkatukeen tiiviimmin muita palveluita. Kolmannen sektorin palkkatukea uudistetaan tukemaan paremmin siirtymistä avoimille työmarkkinoille.
Hallitus kannustaa yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä työntekijöiden palkkaamiseen madaltamalla palkkaamisen kynnystä ja siihen liittyviä riskejä.
Hallitus valmistelee lainsäädännön työttömän yksilöllisen työnhaun tueksi. Työttömyysturvaa ja työttömien palveluja uudistetaan siten, että palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan.
Keskeinen keino työllisyystavoitteen saavuttamiseen on yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja niiden kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen.
Hallitus laatii yrittäjyysstrategian, jonka tavoitteena on monipuolistaa elinkeinorakennetta ja kannustaa erityisesti pk-yrityksiä kasvuun siten, että sekä kasvuhakuisten pk-yritysten määrä kasvaa koko Suomessa että yritykset kasvavat kaikilla toimialoilla kannattavasti ja sitä kautta luovat työllisyyttä ja hyvinvointia kattavasti koko Suomeen.
Työllisyyspaketin tavoite on kääntää Suomen työllisyys pohjoismaiselle uralle ja nostaa systemaattisesti työllisyysastetta panostamalla työllisyyspalveluihin, kuten naapurimaissa tehdään.
LUE MYÖS:
