Tehokkaan ilmavaihdon merkityksestä koronaviruksen torjumisessa on saatu pandemian aikana yhä vahvempia todisteita. Virallisiin ohjeisiin ja suosituksiin taudin ilmaleviäminen ja sen estäminen tuuletuksella on kuitenkin edennyt verkkaisesti, vaikka moni huippuasiantuntija onkin pitänyt asiaa esillä jo viime vuoden keväästä alkaen.
Aalto yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen on nostanut tuuletuksen merkityksen ja viruksen ilmaleviämisen julkisuudessa esiin toistuvasti. Hän muistuttaa Twitterissä, että Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee tällä hetkellä muun muassa koulujen luokkatilojen tuulettamista ja yli kuutta ilmanvaihtoa tunnissa.
– Suomi ei ole edelleenkään tehnyt tällaista suositusta, Vuorinen huomauttaa.
THL:n viruksen tarttumista koskevassa ohjeessa käsitellään kysymystä, ”tarttuuko koronavirus ilman välityksellä”. Tässä kohdassa muun muassa todetaan, että ilmavälitteisiä tartuntoja on havaittu sisätiloissa, joissa on heikko ilmanvaihto. THL:n mukaan ”ilmavälitteisen tartunnan riskiä pidetään pienempänä kuin lähikontaktin aiheuttamaa tartuntariskiä”, ja käytännössä ei toistaiseksi ole myöskään osoitettu, että ilmavälitteinen tartuntareitti olisi yhtä merkittävä”.
THL listaa ”riittävän ilmanvaihdon” yhtenä tekijänä, joka vähentää mahdollisen ilmavälitteisen tartunnan riskiä. Mitään tarkempia tuuletusohjeita ei anneta.
Ilmanvaihdolla on merkitystä
Apulaisprofessori Ville Vuorinen viittaa tviitissään tuoreeseen suomalaistutkimukseen, jossa selvitettiin keinoja hallita viruksen leviämistä ilmassa ja ilmanvaihdon merkitystä. Tutkimus näyttää vahvistaneen ympäri maailmaa jo pitkään raportoituja tietoja.
Ravintolatilassa tehdyssä pilottihankkeessa huomattiin, että koronaviruksen mekaanisena mallina käytettyä Phi6-virusta voidaan havaita suurehkon huoneen jokaisesta nurkasta noin 15 minuutin leviämisen jälkeen, ja ilmavirtojen ollessa leviämiselle suotuisia jo paljon nopeamminkin.
Tautien tarttuvuuden kannalta virusten määrä ilmassa on kuitenkin merkittävä tekijä, ei pelkkä leviäminen.
– Jotta virus voi aiheuttaa taudin, tulee viruspitoisuuden olla riittävän suuri. Jos huoneilmaa saadaan puhdistettua tai se sekoittuu tehokkaasti ja vaihtuu tarpeeksi nopeasti, voidaan viruspitoisuuksia vähentää merkittävästi. Eli käsihygienian lisäksi sisätiloissa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ilmanvaihtoon, kertoo lääkäri Enni Sanmark HUSista kertoi tiedotteessa.
Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Ilmatieteen laitokselta, HUSista, Helsingin yliopistosta sekä Työterveyslaitokselta. Tulokset ovat alustavia. Tutkimuksesta on tekeillä tieteellinen artikkelikäsikirjoitus, jota ei ole vielä vertaisarvioitu.
Verkkouutiset kertoo tutkimuksesta tarkemmin tässä jutussa.
Ping @okmfi @Opetushallitus @STTuutiset @oajry @STM_Uutiset @THLorg @jussisaramo @Heino1Olli @KristaKiuru @akpekonen @MarinSanna
WHO suosittelee mm luokkatilojen tuuletusta ja yli 6 ilmanvaihtoa per tunti. Suomi ei ole edelleenkään tehnyt tällaista suositusta. https://t.co/cRxgLIlZft
— Ville Vuorinen (@VVuorinenAalto) February 11, 2021
Ilmanvaihto ja sekoittaminen laskevat virusten määrää hengitysilmassa ja pienentävät tartunnan riskiä:
🌬 ilmanvaihdot pakkasista huolimatta täysille
💨 läpiveto kun mahdollista
😷 muu suojaus ei saa unohtua@HUS_uutisoi @meteorologit https://t.co/QcuJlI6dSL
— Enni Sanmark (@EnniSanmark) February 11, 2021
