Verkkouutiset

Näin Vladimir Putin voi erota – Kazakstanin presidentti näytti mallin

Nursultan Nazarbajev pysyy erostaan huolimatta vallassa ja suojassa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kazakstania kolme vuosikymmentä hallinnut presidentti Nursultan Nazarbajev erosi yllättäen tiistaina. 78-vuotias johtaja sailyttää kuitenkin yhä vahvan otteen vallankahvasta. Nazarbajevin manööveri saattaakin antaa osviittaa siitä, mitä Venäjällä voisi tapahtua, kun presidentti Vladimir Putinin valtakausi lopulta päättyy.

Nursultan Nazarbajev jatkaa presidenttiytensä jälkeen yhä Kazakstanin valtapuolueen johtajana sekä maansa turvallisuusneuvoston elinikäisenä päänä. Radio Free Europe huomauttaa tässä jutussaan, että Kazakstanin parlamentti muutti perustuslakia vuonna 2010 ja nimitti Nazarbajevin  ”jelbasiksi”. Käytännössä tällä tarkoitetaan elinikäistä kansakunnan johtajan arvoa. Siihen sisältyy myös syytesuoja. Vuonna 2017 tehtiin toinen perustuslakiuudistus, jolla vähennettiin presidentin valtaoikeuksia ja lisättiin Nazarbajevin edelleen johtaman turvallisuusneuvoston valtaa.

Presidentiksi Nazarbajevin tilalle nousi parlamentin ylähuoneen puhemies Qasym-Zhomart Toqaev. Hän hoitaa virkaa vuoden 2020 presidentinvaaleihin asti. Toqaev nimesi ensitöikseen omaksi seuraajakseen ja siis myös varapresidentiksi, Nursultan Nazarbajevin Dariga-tyttären.

Häntä on pidetty jo vuosikausia isänsä mahdollisena seuraajana. 55-vuotias Dariga Nazarbajeva perusti aikanaan oman puolueen, joka sittemmin liittyi isänsä Nur Otan -puolueeseen. Hän on toiminut muun muassa Kazakstanin apulaispääministerinä.

Malliksi Vladimir Putinille?

Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti totesi hiljattain Vladimir Putinin olevan jo ”väsynyt ja kyllästynyt” tehtäväänsä.

– Uskon, että hän haluaisi väistyä. Mutta sitä ennen hänen pitäisi löytää seuraaja, johon hän voi luottaa täysin ja jonka taustalla hän voi halutessaan vaikuttaa, Galeotti sanoi viikonloppuna Ilta-Sanomien haastattelussa.

Vladimir Putin on hallinnut Venäjää presidenttinä tai pääministerinä vuodesta 2000. Putin on aiemmin kiertänyt kahden perättäisen kauden rajan siirtymällä pääministeriksi vuosiksi 2008-2012. Nykyinen pääministeri Dmitri Medvedev toimi tuolloin Venäjän presidenttinä. Presidentin valtakautta jatkettiin Medvedevin kaudella vielä neljästä kuuteen vuoteen.

Vladimir Putin valittiin jälleen presidentiksi vuonna 2012 ja toiselle kaudelle viime vuonna. Seuraavat vaalit olisi määrä järjestää vuonna 2024, mutta Putin ei voisi enää asettua ehdolle nykyisen perustuslain nojalla. Presidentti totesi jo viime vuonna vaalivoittonsa jälkeen, ettei hän suunnittele perustuslakiuudistuksia. Putin on myös kiistänyt pyrkivänsä presidentiksi vuonna 2030, mikäli laki pysyy voimassa ja hän joutuu jättämään vuoden 2024 vaalit välistä. Venäjän parlamentin puhemies Vjatseslav Volodin on kuitenkin nostanut varovasti esiin perutuslain muuttamisen. Presidentin puheiden valossa tällainen ei kuitenkaan ole todennäköistä.

Nursultan Nazarbajevin tyylinen ero ja siirtyminen ”kansakunnan isäksi” vaaleilla valittujen johtajien yläpuolelle ei tunnu kovinkaan kaukaa haetulta mallilta Venäjän presidentille.

Muun muassa Moskovan kansainvälisten suhteiden instituutin politiikan tutkija Valeri Solovei on nostanut jo aiemmin esiin ajatuksen kuviosta, jossa Venäjän valtakunnanneuvosto nostettaisiin presidentin yläpuolelle ja Putinista tehtäisiin sen johtaja. Valeri Solovein mukaan presidentin virka säilyisi, mutta valtaoikeuksia rajoitettaisiin merkittävästi.

Toinen Venäjän tuntijoiden parissa viime aikoina esiin noussut ajatus on Venäjän ja Valko-Venäjän lähentyminen entisestään ja Vladimir Putinin nostaminen maiden vuonna 1999 muodostaman valtioliiton johtoon. Molemmilla mailla olisi siis presidenttinsä, mutta valtioliittoa johtaisi Vladimir Putin.

Venäjän ja Valko-Venäjän johtajat ovat tavanneet viime aikoina tiuhaan ja integraatiopuhe on kiihtynyt. Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenka totesi maaliskuun alussa olevansa ”ehdottoman sitoutunut” liittovaltion rakentamiseen. Venäjän asevoimien ja tiedustelun on taas varoitettu kiinnittävän nyt poikkeuksellista huomiota Valko-Venäjään ja presidentti Lukashenkan aseman säilyttämiseen.

– Arviomme on, että jos presidentti Aleksandr Lukashenkalle henkilökohtaisesti tai hänen hallinnolleen käy jotakin odottamatonta, on valtava riski Venäjän nopeasta sotilaallisesta väliintulosta, jolla estettäisiin Valko-Venäjää tulemasta länsimyönteiseksi demokratiaksi, Viron ulkomaantiedustelun hiljattaisessa vuosiraportissa todetaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)