Yhdysvaltain armeijan Eurooppa-joukkojen entinen komentaja arvioi tuoreessa raportissa Venäjän mahdollista interventiota Itä-Euroopassa. Eläkkeellä olevan kenraaliluutnantti Ben Hodgesin mukaan mahdollinen kriisi voisi leimahtaa Puolan ja Liettuan välisellä kapealla Suwalkin kaistaleella.
Kaliningradin ja Valko-Venäjän välinen alue on aiheuttanut pitkään huolta Naton sotilasjohdolle. Venäjä voisi eristää Baltian maat nopealla operaatiolla ja mahdollisesti ilman vastarintaa. Tämä estäisi myös vahvistusten lähettämisen Puolan kautta.
– Kyseessä on Naton ainoa maayhteys Viroon, Latviaan ja Liettuaan, Center for European Analysis -tutkimuslaitoksen raportissa todetaan.
– En usko, että Venäjä hyökkäisi Eurooppaan samalla tavoin kuin se olisi tehty vuonna 1991. Heillä ei ole enää samankaltaista sotilaallista voimaa. 29 Nato-maan yhteenlasketut resurssit ovat nykyään suuremmat, Hodges sanoo Defense Onen mukaan.
Natoa huolettaa epäsuora vaikuttaminen, jonka kautta Venäjä voi aiheuttaa epävakautta länsiliittouman sisällä ja houkutella muita maita omaan vaikutuspiiriinsä.
– He voivat yrittää osoittaa, ettei Nato voi suojella jäsenvaltiotaan. Jos tämä asetetaan tavoitteeksi, niin liittoumalle voitaisiin luoda ongelmia rajoitetulla hyökkäyksellä.
Viime syksynä pidettyyn Zapad 2017 -sotilasharjoituksen teemaksi oli valittu juuri tämänkaltainen skenaario. Harjoituksessa Venäjän joukot taistelivat kuvitteellisia valtioita vastaan, jotka muistuttivat sijainniltaan Puolaa, Latviaa ja Liettuaa.
– Päätavoitteena oli ilmeisesti itä-Latviaan iskeminen ja maahanlaskuoperaatio Liettuaan, joiden kautta luotiin yhteys Kaliningradiin, tutkija Phil Karber sanoo.
Tämän jälkeen Venäjällä olisi mahdollisuus muodostaa väylän varrelle vahva puolustusasema.
– Samalla koko Baltia eristetään ilman suuria uhrimääriä tai suurten kaupunkien valtaamista, Karber jatkaa.
Zapad osoitti, että Venäjä pystyy siirtämään hyvin nopeasti huomattavan määrän joukkoja ja sotilasmateriaalia. Länsimaisten tarkkailijoiden olisi tositilanteessa vaikea erottaa harjoitusta hyökkäyksen valmisteluista.
– Tuolloin mukana oli ainakin 100 000 sotilasta, Hodges sanoo.
Suwalkin miehittäminen noudattelisi yleisesti ottaen Krimissä nähtyä kaavaa. Venäjän tukemat separatistit aloittaisivat provokaatiolla, johon Puola vastaisi. Tämä antaisi Venäjälle syyn vyöryttää omat joukkonsa paikalle. Tilannekuvaa hämmennettäisiin disinformaatiolla ja hybridisodankäynnin taktiikoilla.
– Samanaikaisesti syy epävakauden aiheuttamisesta siirrettäisiin aggression todellisille kohteille, raportissa todetaan.
