Verkkouutiset

Näin Venäjä uhkaili Natoon aikovaa Viroa – ”Nyt samaa viestiä Suomelle”

Elokuussa tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Viro, Latvia ja Liettua julistautuivat uudelleen itsenäisiksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kesällä 1940 alkanutta kolmen Baltian maan miehitysten aikaa Viron Helsingin-suurlähettiläs Sven Sakkov luonnehtii synkäksi kohtalotoveruudeksi kansojen vankilassa.

Virossa, kuten Latviassa ja Liettuassakin, myös ensimmäiset uudelleenitsenäistymisen jälkeiset vuodet olivat kaikkea muuta kuin ruusuista aikaa, hän muistuttaa Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.

– Talous oli sekasortoisessa tilassa, ja kaikki suvereenin valtion instituutiot oli luotava uudelleen tyhjästä. Oli jälleenrakennettava maa, jonka Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välinen Molotov-Ribbentrop-sopimus oli meiltä riistänyt, hän sanoo.

Vuoden 1992 loppuun mennessä Viro oli järjestänyt ensimmäiset uudelleenitsenäistymisen jälkeiset parlamenttivaalit ja presidentinvaalit sekä ottanut uudelleen käyttöön oman valuuttansa kruunun. Presidentiksi oli noussut maan silloinen Helsingin-suurlähettiläs Lennart Meri ja pääministeriksi Mart Laar.

– Laarin hallitus sai mandaattinsa syyskuun 1992 vapaissa vaaleissa valitulta uudelta parlamentilta, riigikogulta. vielä sitä edeltävä parlamentti oli aloittanut toimikautensa neuvostoajan korkeimpana neuvostona, hän toteaa.

Venäjän joukot edelleen maassa

Vaikka itsenäisen valtion instituutiot olivat nyt olemassa, Viroon samoin kuin Latviaan ja Liettuaan oli edelleen sijoitettuna huomattava määrä Venäjän asevoimien joukkoja.

– Oman alueen palauttaminen pysyvästi omaan hallintaamme ei ollut alkuunkaan niin yksinkertaista kuin saattaisi kuvitella, vaan venäläisjoukkojen saaminen ulos Viron maaperältä vaati monta vuotta ja merkittävää kansainvälistä painostusta Kremliä kohtaan, Sakkov sanoo.

– Viron osalta toinen maailmansota oikeastaan päättyi vasta 31. elokuuta 1994, jolloin viimeisetkin venäläissotilaat poistuivat – tai kenties vielä oikeammin 26. syyskuuta 1995, jolloin Paldiskissa sijainnut Neuvostoliiton ydinsukellusvenetukikohta palautui takaisin Viron hallintaan, hän toteaa.

Valtiollisen itsenäisyyden lujittamista suurlähettiläs kuvaa jatkuvaksi prosessiksi, joka ei koskaan pääty. Virolle tämä on merkinnyt hakeutumista mukaan kaikkiin läntisten demokratioiden yhteisiin organisaatioihin, erityisesti Euroopan unioniin ja Natoon.

– Koska tiedostamme edustavamme EU:n maantieteellistä periferiaa, meille on tärkeää toimia poliittisesti sen keskiössä – siellä, missä yhteistä kohtaloamme koskevia päätöksiä tehdään. Myös Natossa olemme reunalla, ja siksi olemme halunneet varmistaa, että Nato on läsnä Virossa.

”Venäjän heikkous oli onnemme”

Baltian maiden uudelleenitsenäistyminen ei tullut Viron parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Marko Mihkelsonin mukaan mahdolliseksi Venäjän suopeuden, vaan Neuvostoliiton viimeisten aikojen poliittisen kuohunnan ansiosta.

– Meistä oli Boris Jeltsinille suurta hyötyä silloisessa valtataistelussaan Mihail Gorbatšovia vastaan. Meidän kannaltamme oli sinänsä onnellista, että näin oli, sillä se oli omiaan tasoittamaan tietä kohti itsenäisyyden palauttamista, pääministeri Kaja Kallaksen johtamaa reformipuoluetta edustava Mihkelson sanoo.

Neuvostoliiton hajottaminen ei ollut hänelle arvo sinänsä, vaan pikemminkin pelkkä väline Gorbatšovin kaatamiseksi. Jo syksyllä 1991 Jeltsin oli valmis lähettämään joukkoja Ukrainaan ja murskaamaan Tšetšenian itsenäisyyshaaveet kovin ottein, hän toteaa.

Pari vuotta myöhemmin Venäjän ulkomaantiedustelu laati hänen mukaansa suunnitelman siitä, miten Venäjän aiemmin hallitsemat alueet voitaisiin palauttaa Kremlin hallintaan. Tämä koski ensisijaisesti Ukrainaa, Valko-Venäjää, Kazakstania ja Etelä-Kaukasuksen aluetta. Tavoitteeksi asetettiin myös Venäjän joukkojen pitäminen Baltiassa niin pitkään kuin suinkin mahdollista.

– Siinä vaiheessa Jeltsinin hallinto joutui onneksi taipumaan, sillä Venäjä oli heikko ja tarvitsi USA:n sekä muiden länsimaiden taloudellista tukea.

Kovia uhkauksia

Kun Mihkelson toimi vuosina 1994–97 Postimees-lehden kirjeenvaihtajana Moskovassa, hänen siellä tekemissään haastatteluissa toistui lähes poikkeuksetta sama uhkaava viesti.

– Minulle toistettiin kerta toisensa jälkeen, että jos Viro kehtaisi edes haikailla Nato-jäsenyyttä, meidät tuhottaisiin – tapettaisiin tai lähetettäisiin Siperiaan viimeistä virolaista myöten. Nykyisinhän Kremlistä välitetään samankaltaista viestiä Suomelle ja Ruotsille – paljon verhotummin sanakääntein kylläkin, hän huomauttaa.

Se, että Viron, Latvian ja Liettuan Nato-jäsenyys vuonna 2004 toteutui, oli Mihkelsonin mukaan jälkikäteen arvioiden äärimmäisen tärkeää.

– Jo parin vuoden päästä olisi saattanut olla liian myöhäistä. Tiedämme, mitä jo vuonna 2008 tapahtui, kun Georgia pyysi Natolta MAP-ohjelmaa (Membership Action Plan) edetäkseen kohti puolustusliiton jäsenyyttä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)