– Naton perussopimus, strategia-asiakirjat, sotilaallisen voiman rakenne, päätöksentekokulttuuri, jäsenkunnan asenteet ja historia osoittavat, että se ei pysty hyökkäämään mihinkään. Venäjän poliittiset ja sotilasjohtajat tietävät tämän täsmälleen yhtä hyvin kuin heidän läntiset kollegansa, Jukka Tarkka kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
Hän ottaa kantaa Venäjän Suomen-suurlähettilään Pavel Kuznetsovin Nato-lausuntoihin.
Tuore suurlähettiläs totesi lokakuun alussa Ilta-Sanomille, että Suomen Nato-jäsenyys johtaisi automaattisesti Venäjän vastatoimiin.
– Luulen kuitenkin kaikkien ymmärtävän, että Naton sotilaallisen infrastruktuurin tulo lähemmäs meidän rajojamme pakottaa meidät ryhtymään asianmukaisiin vastatoimiin. Ehkä joku tarvitseekin sitä, mutta eivät ainakaan Suomen ja Venäjän kansat, Kuznetsov sanoi.
Lähettiläs myös muun muassa totesi, että Itämeren tilannetta rauhoittaisi, jos Baltian maissa ei pidättäisi lainkaan sotaharjoituksia.
Jukka Tarkan mukaan lausuntoja antavien venäläisjohtajien kannattaa näytellä tietämätöntä kaikkien asiantuntijoiden tietämistä asioista.
– Venäjällä on kokemusta siitä, miten huonosti länsimaiden puoluepamput tuntevat kansainvälisen elämän perusteita ja voimapolitiikan historiaa. Sellaisia amatöörejä on helppo höynäyttää ja samalla ohjata lännen yleisen mielipiteen perussuuntaa Venäjän eduksi Natoa vastaan, hän toteaa.
Venäjän sotilaspolitiikan taustalla olevien piilotavoitteiden saavuttaminen vaikeutuisi Tarkan mukaan, jos Suomi liittyisi lännen puolustusliittoon.
– Vastustamalla Suomen liittoutumista Venäjä osoittaa, että Nato-jäsenyys olisi Suomen keskeisten turvallisuusetujen mukaista, hän toteaa.
Hän huomauttaa, että Venäjän ärhentely on perinteisesti ollut räikeämpää, kun Naton laajentumista valmistellaan kuin sen jälkeen.
– Taivas ei ole kertaakaan romahtanut siitä, että joku on liittynyt Natoon.
Tarkan mukaan Nato on laittautunut Baltian alueella toimintavalmiuteen Venäjän ottaman pysyvästi hyökkäävään asenteen takia.
– Venäjä on neljännesvuosisadan aikana asevoimaa käyttäen tai sillä uhaten kaapannut neljältä rajanaapuriltaan seitsemän aluetta. Vasta Krimin ryöstö ja Ukrainan sisällissota havahduttivat lännen 2014.
