”Moldovan vaalit on niin Moldovassa kuin ulkomaillakin nähty nimenomaan valintana lännen ja idän, Euroopan unionin ja Venäjän välillä”, András Rácz kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin FIIA Comment-kirjoituksessaan.
Alustavien tulosten mukaan Moldovan marraskuisten vaalien voittaja oli Eurooppa-myönteisten liberaalidemokraattisen puolueen, demokraattipuolueen ja liberaalipuolueen muodostama koalitio.
Puolueet saivat yhteensä 55 paikkaa Moldovan 101-paikkaisesta parlamentista.
Suurimman äänisaaliin sai kuitenkin Venäjä-myönteinen sosialistipuolue. Se sai 20,87 prosenttia äänistä ja 25 parlamenttipaikkaa.
Moldovaa vuosina 2001–2009 hallinnut kommunistipuolue sai puolestaan 21 paikkaa.
Sosialistit menestyivät Ráczin mukaan ennustettua paremmin. Moldovan toinen Venäjä-myönteinen puolue, Isänmaa, suljettiin vaalien ulkopuolelle, koska Moldovan korkein oikeus katsoi sen saaneen lainvastaista ulkomaista rahoitusta.
Isänmaan kannattajat siirtyivät pääosin sosialistipuolueen taakse.
Venäjällä on vaikutusvaltaa
Moldovaa on András Ráczin mukaan pidetty jo vuosia Euroopan unionin itäisten kumppanimaiden mallioppilaana. Maa allekirjoitti kesäkuussa assosiaatiosopimuksen Euroopan unionin kanssa ja moldovalaiset saavat nykyisin matkustaa EU-alueelle ilman viisumia.
EU-myönteisen politiikan hintana on ollut Venäjä-suhteiden kylmettyminen.
Rácz muistuttaakin kirjoituksessaan, ettei jakautuneen maan EU-myönteinen linja ole kirkossa kuulutettu. Hänen mukaansa Venäjällä on edelleen Moldovassa käytössään samat taloudelliset ja poliittiset painostuskeinot kuin aiemminkin
Venäjä asetti laajan tuontikiellon moldovalaisille hedelmille heti assosiaatiosopimuksen ratifioinnin jälkeen. Se myös tukee sille myönteisiä poliittisia puolueita.
Venäjä on lisäksi antanut tukensa moldovalaisen Gaugausian itsehallintoalueen kansaäänestykselle, joka koski Venäjä-vetoista tulliliittoa.
Rácz kutsuu äänestystä ”laillisuudeltaan kyseenalaiseksi”.
Gaugausian lisäksi Venäjän ja Moldovan välejä hiertää myös maasta yksipuolisesti itsenäistynyt Venäjälle myönteinen Transnistria. Venäjällä on alueella vahva sotilaallinen läsnäolo.
Rácz muistuttaa, että Moldova on myös riippuvainen venäläisestä energiasta. Moldovan kansallinen kaasunjakeluyhtiö on venäläisomistuksessa. Lisäksi peräti 400 000-500 000 maan runsaasta kolmesta miljoonasta äänestäjästä asuu Venäjällä.
Venäjällä asuvilla moldovalaisilla kerrotaan olleen vaikeuksia päästä äänestämään marraskuun vaaleissa. Etyjin joulukuun alussa antaman lausunnon perusteella vaikuttaa siltä, että Venäjä on pyrkinyt hankaloittamaan maassa asuvien moldovalaisten äänestämistä.
