Matteo Salvini syleilee Marine Le Peniä Milanossa. LEHTIKUVA / AFP Miguel Medina

Näin Venäjä-kannat hajottavat Euroopan oikeistopopulisteja

Uuteen kansallismieliseen ryhmään tulisi niin Venäjälle myönteisiä kuin kriittisiä puolueita.

Kansallismielisten oikeistopopulistien puuhaamaa uutta europarlamenttiryhmää on jo etukäteen arvosteltu kovin sanoin Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin myötäilystä. Todellisuudessa suhtautuminen Venäjään jakaa kuitenkin ryhmään lähdössä olevia puolueita voimakkaasti.

Uutta ryhmää on rakennettu Italian Lega-puolueen johdolla. Mukaan olisivat mitä todennäköisimmin menossa Itävallan FPÖ, Viron EKRE, Ranskan Kansallinen liittouma, Saksan AfD, Tanskan Kansanpuolue ja Slovakian Me olemme perhe -puolue eli Sme Rodina ja perussuomalaiset. Myös Puolan Laki ja Oikeus -puoluetta on houkuteltu mukaan.

EPP-ryhmästä hyllytetty Unkarin Fidesz saattaa sekin päätyä tekemään yhteistyötä ryhmän kanssa, mikäli puolue erotetaan lopullisesti EPP:stä. Mediatietojen mukaan Fidesz ei kuitenkaan halua samaan ryhmään Kansallisen liittouman kanssa.

Verkkouutiset tutustui ryhmään lähdössä olevien puolueiden kannanottoihin Venäjästä ja EU:n pakotteista. Linjausten perusteella joukkoon mahtuu sekä Venäjään hyvin kriittisesti että myönteisesti suhtautuvia puolueita.

Ei pakotteille

Uuden ryhmän Venäjää myötäilevään ja pakotepolitiikkaa vastustavaan leiriin kuuluvat Italian Lega, Ranskan Kansallinen liittouma, Saksan AfD, Itävallan FPÖ ja Slovakian Me olemme perhe.

Italian varapääministeri ja Legan johtaja Matteo Salvini on linjannut selkeästi, että EU:n Venäjä-pakotteet tulisi lopettaa. Salvini on myös suitsuttanut Venäjän presidentti Vladimir Putinia ja Venäjän poliittista järjestelmää sekä solminut yhteistyösopimuksen valtapuolue yhtenäisen Venäjän kanssa. Vastaavan sopimuksen on tehnyt myös Itävallan FPÖ. Italialaisen L’Espresson mukaan Lega on lisäksi neuvotellut hämärästä miljoonien eurojen eurovaalirahoituksesta Venäjältä. Lega on kiistänyt väitteet.

Ranskan Kansallista liittoumaa on niin ikään arvosteltu venäläisestä rahoituksesta. Tuolloin Kansallisena rintamana tunnettu puolue otti vuonna 2014 erikoisessa järjestelyssä 9,4 miljoonaa euroa lainaa venäläispankilta puolueen johtaja Marine Le Penin presidentinvaalikampanjaan. Puolue haki Venäjältä myös 27 miljoonan euron vaalilainaa alkuvuodesta 2016. Marine Le Pen on muun muassa puolustanut Krimin valloitusta oikeutettuna ja vaatinut toistuvasti Venäjä-pakotteiden poistamista. Le Pen kiisti hiljattain Tallinnassa jyrkästi venäläisrahoituksen vaikuttavan puolueensa politiikkaan.

Myös Saksan AfD ajaa avoimesti pakotteiden poistamista ja Venäjän suhteiden normalisointia. Puolueen eurovaaliohjelmassa vaaditaan lisäksi Euroopan ja ”Euraasian talousyhteisön” yhteistyön lisäämistä sekä tuetaan Venäjän Itämeren Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta.

Venäjä-skandaalissa hiljattain ryvettynyt Itävallan FPÖ on sekin todennut, että Venäjään Krimin ja Ukrainan sodan vuoksi kohdistetut pakotteet tulisi poistaa. FPÖ linjasi syksyllä 2017, ettei pakotteilla ole saavutettu muuta kuin taloudellista haittaa Euroopalle.

Slovakian Me olemme perhe -puolue on FPÖ:n tapaan tyrmännyt pakotteet järjettöminä ja tuloksettomina. Puolueen eurovaalien ykkösehdokas Peter Pčolinský totesi hiljattain EurActivin haastattelussa, että Krimin valloittaminen oli väärin, mutta kyseenalaisti EU:n reaktion Venäjän toimiin. Pčolinský sanoi Krimin olevan kahden Euroopan unionin ulkopuolisen maan sisäinen asia ja kysyi, miksi pakotteita piti asettaa. Hänen mukaansa Krimin liittäminen Venäjään olisi voitu tehdä esimerkiksi vapailla vaaleilla.

– Kysymys on siitä, pitääkö unionin reagoida kaikkeen, mitä maailmalla tapahtuu. Miten se reagoi Uuden Seelannin terrori-iskuun? Tai Sri Lankaan? Tai lapsityövoimaan Nigeriassa, Pčolinský sanoi.

Venäjä-kannat hajottavat

Puolan Laki ja Oikeus, Tanskan Kansanpuolue ja Viron EKRE tunnetaan Nato-myönteisinä ja tiukasti Venäjään suhtautuvina puolueina.

EKRE on muun muassa vaatinut Viron keskustapuoluetta katkaisemaan siteensä Vladimir Putinin Yhteiseen Venäjään. Puolue ajaa myös Viron itärajan valvonnan lisäämistä.

EKREN puheenjohtaja ja Viron sisäministeri Mart Helme totesi viime syksynä Viron yleisradiolle, että normaali kanssakäyminen Venäjän kanssa vaatisi sitä, että ”Venäjä pääsee yli imperialistisesta perinnöstään”. Helme on kuitenkin myös todennut, että Viron tulisi ottaa oppia Suomen tavasta hoitaa Venäjän suhteitaan eikä ”tehdä draamaa jokaisesta pikkuasiasta”.

Tanskan kansanpuolue erotti viime vuoden syyskuussa näyttävästi puolustuspolitiikasta vastanneen Marie Krarupin tehtävistään Venäjä-myönteisten kannanottojen takia. Krarupin tilalle noussut Jeppe Jakobsen linjasi tuolloin Venäjän ja Kiinan olevan Tanskan ”pahimmat viholliset”.

Puolan Laki ja Oikeus -puolueen on arvioitu jäävän lopulta uuden kansallismielisten populistien ryhmän ulkopuolelle juuri Venäjä-huolien takia. Puolueen puheenjohtaja Jaroslaw Kaczynski on syyttänyt Kremliä Puolan presidentin ja Kaczynskin kaksoisveljen Lech Kaczynskin hengen vaatineesta Smolenskin vuoden 2010 lentoturmasta.

Uuden ryhmän puuhamiehet ovat vakuutelleet, ettei Venäjä-kantojen hajonta ole este.

– Kunnioitamme heidän näkemyksiään. Heillä on monia historiallisia syitä suhtautua Venäjään hyvin varovasti, Ranskan Kansallisen liittouman eurovaaliehdokas Hervé Juvin totesi viime viikolla Milanossa Guardianin mukaan.

– Ranskalla on erilainen historia Venäjän kanssa ja pidämme venäläisiä ystävinämme, hän jatkoi.

Juvinin mukaan uuden ryhmän puolueita yhdistää ennen kaikkea halu ”saada takaisin itsemääräämisoikeus ja valta päättää omista säännöistä ja rajoista”.

Hervé Juvinin arvio pitää kutinsa. Vaikka suhtautuminen Venäjään jakaakin uuteen ryhmään lähdössä olevia puolueita voimakkaasti, yhdistää niitä kaikkia voimakas euroskeptisyys ja maahanmuuttovastaisuus.

”Vaikea ymmärtää”

Yhteistyökaavailut avoimen Kreml-myönteisten puolueiden kanssa ovat herättäneet keskustelua perussuomalaisten suhtautumisesta Venäjään. Ruotsalainen toveripuolue Ruotsidemokraatit on kritisoinut voimakkaasti perussuomalaisten aikeita lähteä uuteen ryhmään.

– Se yllättää minua itse asiassa jonkin verran, että suomalainen puolue näyttää liittoutuvan italialaisten ja ranskalaisten Venäjän-ystävien kanssa. Sitä on vaikea ymmärtää. Olen pettynyt, Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson totesi hiljattain Helsingin Sanomille.

Hän vetosi perussuomalaisiin ja kehotti puoluetta pysymään ECR-ryhmässä ruotsidemokraattien kanssa.

Perussuomalaisia kansallismielisten puolueiden tapaamisessa Tallinnassa edustanut eurovaaliehdokas Olli Kotro herätti maanantaina huomiota Kreml-myönteiselle venäläismedialle antamallaan haastattelulla.

Kotro esitti haastattelussa tapoja, joilla Suomen ja Venäjän suhteita tulisi lähentää. Hän ehdotti muun muassa Suomen irrottautumista Schengen-sopimuksesta ja Suomen ja Venäjän ”erityisen viisumivapaan vyöhykkeen” avaamista 10 000 venäläiselle ja suomalaiselle. Kotro esitti myös esimerkiksi yhteisrahoitteisen suomalais-venäläisen yliopiston perustamista ja kritisoi Suomen Nato-yhteistyötä.

Eurovaaliehdokas arvosteli haastattelussa Venäjään kohdistettuja talouspakotteita. Hänen mukaansa ”tapahtumat Krimillä eivät liity mitenkään suomalaisiin”. Pakotteita ei hänen mukaansa tulisi silti poistaa.

– Puolueellahan on selkeä linja tähän. Ei tietenkään pitäisi kumota. (Perussuomalaisten puheenjohtaja JussiHalla-aho on kuitenkin todennut monesti, että pakotteet ovat vaikutuksiltaan hyödyttömiä, ja kyllähän pakotteiden negatiiviset vaikutukset meijereille muulle taloudelle tiedetään. Pitää pystyä sanomaan ääneen se, mitkä pakotteiden vaikutukset ovat, Kotro totesi Ilta-Sanomille.

Jussi Halla-aho on tyrmännyt vihjailut puolueensa Venäjä-myönteisyydestä.

– Suomessa on yksi puolue, joka on suhtautunut johdonmukaisen kielteisesti viisumivapauteen Venäjän kanssa, venäläisten maakauppoihin Suomessa sekä Venäjän kansalaisten toimimiseen puolustusvoimien viroissa. Tätä puoluetta epäillään ”Venäjä-mielisyydestä”, kuinkas muutenkaan, Halla-ahotviittasi maanantaina.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt