Valko-Venäjän turvallisuusjoukot ovat puuttuneet mielenosoituksiin. LEHTIKUVA / AFP Sergei Gapon

Näin Valko-Venäjän tulevaisuus päätetään – ”johtoon Kremlin luottomies”

Professori Kari Liuhdon mukaan maan suunta määritetään Kremlissä.

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenkan tulevaisuus on kiinni maan turvallisuuskoneistosta. Sillä on taas poikkeuksellisen läheinen suhde Venäjän tiedustelupalveluihin. Tämä yhdessä Valko-Venäjän talouden realiteettien kanssa varmistaa, että maan seuraava johtaja on todennäköisesti “Kremlin luottomies”, eikä lipumista pois Venäjän etupiiristä nähdä. Länsi on tässä seuraajan roolissa.

Näin arvioi Verkkouutisille Turun yliopiston Pan-Eurooppa instituutin johtaja, professori Kari Liuhto. Hän näkee Valko-Venäjän tulevaisuudelle kolme mahdollista pääskenaariota.

Niistä ensimmäinen on se, että maassa kyllä järjestetään uudet vaalit, mutta johtoon nousee tällainen henkilö, johon Moskova voi luottaa.

– Valko-Venäjä pysyy Venäjän etupiirissä, mutta tapahtuu vallan jakautumista. Pitkällä juoksulla sotilaallinen yhteistyö tiivistyy. Myös valtioliitto Venäjän kanssa voi edetä, Liuhto summaa.

Hänen mukaansa tätä tukee se, että Venäjän valtiojohto rauhoittelee suhtautumistaan Valko-Venäjään julkisuudessa, mutta lisää vaikuttamistaan taustalla. Suoranaista sotilasoperaatiota Venäjän suunnalta on Liuhdon mukaan tuskin odotettavissa.

Ajanpeluuta

Toisessa skenaariossa mielenosoittajat väsyvät ja presidentti Aljaksandr Lukašenka onnistuu pysymään vallassa. Kansa saa myönnytyksiä ja Lukašenka etsii “oman uskotun miehen” seuraavalle presidenttikaudelle.

Jotakin tämän suuntaista todennäköisesti tavoitellaan hallinnossa. Valko-Venäjän Suomen-suurlähettiläs Aleksei Samosuev totesi tiistaina Verkkouutisille, että Lukašenka on vahvistanut olevansa valmis jakamaan presidentin valtaoikeuksia muille hallituselimille perustuslain muutoksilla. Samosuev vakuutti, että kaikkia osapuolia tultaisiin kuulemaan ja prosessi olisi läpinäkyvä. Hän antoi kuitenkin myös ymmärtää, että muutokset tehtäisiin asteittain ja ne tulisivat viemään aikaa. Aika on taas lakkoilijoiden ja mielenosoittajien vihollinen.

Tämän varaan ei ehkä kannata laskea. Kari Liuhdon mukaan mielenosoittajien määrä ja into on ollut viime viikkoina sellaista, ettei hän pidä vaihtoehtoa kovin todennäköisenä.

Viimeisessä Kari Liuhdon maalaamassa skenaariossa tilanne eskaloituisi ja Valko-Venäjä ajautuisi väkivaltaisuuksien noidankehään.

– Venäjä tuskin toimii Donbasin [nimitys Venäjän tukemien joukkojen Itä-Ukrainassa hallitsemille alueille] tavoin. Luulen, että toimittaisiin Valko-Venäjän turvallisuuskoneiston kautta. En näe mahdollisuutta sisällissotaan. Ennemmin väkivaltaisuuksia kansalaisten ja järjestelmän välillä.

Kari Liuhto uskoo tilanteen pysyvän tällaisena niin kauan, kun Valko-Venäjän turvallisuuskoneistoon ei muodostu kahta kilpailevaa valtablokkia tukijoineen.

Tulevaisuus turvallisuuskoneiston käsissä

Ensimmäinen skenaario on Kari Liuhdon mukaan kaikkein todennäköisin. Hän uskoo tämän olevan myös Vladimir Putinin Venäjän tavoite.

– Venäjä määrittää suurelta osin Valko-Venäjän tulevaisuuden raamit, mutta valkovenäläiset itse määrittävät raamien puitteissa käytettävät värit, Liuhto sanoo.

Vaikka Aljaksandr Lukašenka on pitkään nähty Moskovan toverina, on totuus monimutkaisempi. Valko-Venäjän presidenttiä ei pidetä helppona persoonana, ja hän on asettunut toistuvasti Putinin Venäjän lähentymishalujen tielle.

– Ei se Lukašenka ole helppo Kremlillekään. Venäjälle tilanne on ollut hyvä siitä näkökulmasta, että niin kauan kuin tuollainen tyyppi on vallassa, ei Valko-Venäjä voi liikkua Euroopan unionia kohti, Liuhto avaa.

On tunnustettava myös tosiasiat siitä, miltä Valko-Venäjän presidentti on näyttänyt viime aikoina. Lukašenka saapui tällä viikolla tapaamaan turvallisuusjoukkoja taisteluvarusteissa ja rynnäkkökivääri kädessä. Perässä seurasi presidentin samalla tavalla varustautunut teini-ikäinen poika. Koronavirusta Valko-Venäjän johtaja on kehottanut kevään aikana torjumaan muun muassa maatöillä ja vodkan juonnilla.

– Minun mielestäni Lukašenkan käsitys todellisuudesta on alkanut horjua. Tämä ei vaikuta enää tasapainoisen henkilön käytökseltä, Kari Liuhto arvioi.

Hänen mukaansa on selvää, että Aljaksandr Lukašenkan olisi aika lähteä.

– Uudet vaalit olisivat tapa ratkaista tilannetta. Valtaan tulee sitten jollain tavalla Venäjän näpeissä oleva henkilö.

”Jonkun pitää uskaltaa”

Miten Valko-Venäjän tulenarka tilanne sitten tästä kehittyy?

Kari Liuhdon mukaan tämä riippuu siitä, kauanko turvallisuuskoneisto pysyy presidenttinsä takana. Tähän mennessä tuki on näyttänyt kestävän, ja lisävakuuksia on haettu Venäjältä.

Vladimir Putin kertoi torstaina televisiohaastattelussa Venäjän määränneen Lukašenkan pyynnöstä turvallisuusjoukkoja valmiuteen Valko-Venäjän tilanteeseen puuttumista varten. Venäjä toimii Putinin mukaan kuitenkin vasta, jos mielenosoitukset äityvät mellakoinniksi ja ryöstelyksi. Putinin retoriikka maiden välisistä syvistä yhteyksistä toi monelle mieleen Ukrainan sotaa edeltäneet puheet.

Vaikka mielenosoituksia onkin loppuviikosta tukahdutettu pidätyksillä ja turvallisuusjoukkojen läsnäoloa on kasvatettu, ovat Valko-Venäjän protestit pysyneet vielä toistaiseksi rauhanomaisina. Pinnan alla kuitenkin kytee.

– Tilanne voi muuttua viikossa. Jos vaikka muutama mielenosoittaja ammutaan, voi siitä seurata mitä vain, Kari Liuhto varoittaa.

Hän toteaa toivovansa, että joku uskaltaa ja pystyy vakuuttamaan Aljaksandr Lukašenkan siitä, että hänen olisi aika lähteä maasta ennen kuin tilanne kärjistyy.

– Palatsivallankumous tästä tulee joka tapauksessa – ammutaan kansaa tai ei. Kansa on tässä hommassa sivuroolissa, Liuhto toteaa.

– Tulee uusi presidentti tai ”johtohenkilö”. Hän lupaa järjestää vaalit vaikka ensi vuoden loppuun mennessä. Kansa tyyntyy ja yleensä tällainen henkilö jää lopulta valtaan. Valko-Venäjän turvallisuuskoneisto on todennäköisesti sopinut Venäjän tiedustelupalvelujen kanssa, kuka tämä johtaja on, hän selvittää.

Turvallisuuspalvelujen vahva yhteys tarkoittaa Kari Liuhdon mukaan myös sitä, että Venäjän tankkeja ei tulla näkemään Valko-Venäjän kaduilla.

– Moskova pystyy hoitamaan tämän Valko-Venäjän turvallisuuskoneiston kautta.

”Venäjä pitää kiinni omistaan”

Kari Liuhto toppuuttelee etenkin EU-johtajien puheissa maalattuja haaveita Valko-Venäjän demokraattisesta heräämisestä ja mahdollisesta liukumisesta kauemmas Venäjän etupiiristä.

– Ei Venäjä anna sen tapahtua. Ainoa tapa viedä tätä eteenpäin on askel kerrallaan. Esimerkiksi nyt jos sinne tulee johtaja, joka antaa hieman lisää vapauksia kansalle, voi tilanne muuttua pikku hiljaa – kun Venäjäkin ehkä muuttuu.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli Liuhdon mukaan oikealla linjalla sanoessaan, ettei Valko-Venäjästä tule tehdä geopoliittista kysymystä ja maalata laajempaa taistelua idän ja lännen välillä.

– EU-lähentyminen ei ole tässä mahdollista, koska Venäjä estää sen ja EU ei ole valmis. EU:n liiallinen integraatiointo aktivoisi Venäjän. Meidänkään ei tulisi sitä liikaa hehkuttaa, tästä voi vielä tulla todella huono juttu.

Kari Liuhto ei näe Valko-Venäjän tilanteessa juurikaan voitettavaa EU:lle. Vaikka tahtoa jostain syystä olisi, ei Valko-Venäjän irtautuminen Venäjästä olisi nykytilassa edes mahdollista.

Liuhto muistuttaa Valko-Venäjän energiajärjestelmän ja valtiojohtoisen talouden olevan poikkeuksellisen vahvasti kiinni itänaapurissa. Valko-Venäjän ulkomaankaupasta noin 50 prosenttia tulee Venäjältä. Venäjän maakaasu kattaa puolestaan peräti kaksi kolmannesta maan energiankulutuksesta. Ulkomaisista investoinneista kolmannes tulee suoraan Venäjältä. Kun mukaan otetaan veroparatiisien kautta maahan virtaava venäläinen raha, puhutaan vielä suuremmasta osuudesta.

– Pitäisi muistaa, että tämä ei ole Ukraina. Valkovenäläisten kansallinen identiteettikin on erilainen. Heille riittäisi, että olisi enemmän demokratiaa ja vapautta. He tulevat olemaan tämän kaiken jälkeenkin lähellä Venäjää, Kari Liuhto toteaa.

Signaali Putinille

Kari Liuhto muistuttaa, että vallankumouksilla on kautta historian ollut tapana matkustaa maiden rajojen yli. Protestiliike ei myöskään tarvitse syntyäkseen selkeää johtoa ja organisointia. Esimerkkinä voi pitää vaikka Euroopan läpi pyyhkineitä niin kutsuttuja keltaliivimielenosoituksia. Kari Liuhto uskoo Valko-Venäjän kuohunnan lisäävän tällaista kansalaiskeskustelua Venäjällä.

Valko-Venäjän tilanteen voikin nähdä myös signaalina Kremlille. Maata joko presidenttinä tai pääministerinä vuodesta 2000 johtanut Vladimir Putin nollasi tänä vuonna valtakautensa yllättävällä perustuslakiuudistuksella. Teoriassa hän voisi nyt jatkaa vallankahvassa aina vuoteen 2036. Presidentti olisi silloin 84-vuotias.

– Kremlkin joutuu tätä miettimään, mikä olisi mielestäni ihan tervettä. Eihän Putin todennäköisesti ole jatkamassa presidenttinä vuoteen 2036 asti.

Valko-Venäjän tilannetta tuskin pidetään Moskovassa akuuttina uhkana Putinin hallinnolle. Kari Liuhdon mukaan sillä on kuitenkin vaikutusta pöydissä, joissa pohditaan, miten ja milloin vääjäämättä edessä oleva vallanvaihto hoidetaan Venäjällä.

– Sitä ei todennäköisesti nähdä vielä 2024 vaan Vladimir Putin jatkaa. Seuraavan kauden aikana nostetaan esiin ikään kuin hänelle lojaali kruununprinssi, joka saa niin paljon etumatkaa seuraaviin ”vaaleihin”, että tulee valituksi, hän ennustaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt