Ukrainan Kiovan kumous käynnistyi Itsenäisyyden aukiolta tammikuussa 2014. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

”Ukraina on osa Eurooppaa, tai tämä ei pääty”

Ukrainaan tulisi tutkijan mielestä suhtautua osana länttä eikä entisenä Neuvostoliiton alueena.

Keskusteltaessa Venäjästä moni eurooppalainen poliitikko korostaa vuoropuhelun välttämättömyyttä suorastaan mantran tavoin, Ukrainian Prism -tutkimusverkostoa johtava Hanna Šelest sanoo.

Kun Ukraina torjuu ajatuksen vuoropuhelusta Venäjän kanssa, siihen suhtaudutaan hänen mukaansa usein paheksuvasti, vaikka Venäjä käy jatkuvaa sotaa Ukrainan maaperällä.

– Vuoropuhelu on määritelmällisesti olennaista, mutta sen pitäisi olla kaksisuuntaista. Sitä pitäisi toteuttaa osapuolten välillä, jotka ovat valmiita keskustelemaan – ei manipuloimaan, hän toteaa virolaisessa Diplomaatia-lehdessä.

International Crisis Group esitti huhtikuisessa raportissaan, että Itä-Ukrainan sota voitaisiin ratkaista, jos eurooppalaiset valtiot käynnistäisivät Venäjän kanssa neuvottelut Euroopan turvallisuudesta. Šelest pitää ehdotuksen logiikkaa kestämättömänä.

– Sen enempää EU, Nato kuin yksikään niiden jäsenvaltioista ei ollut missään vaiheessa lopettanut vuoropuhelua Venäjän kanssa ennen vuotta 2014. Krimin laiton liittäminen ei kuitenkaan ole hyvä ensi askel vuoropuhelulle uudesta turvallisuusjärjestelmästä, jos niin oli tarkoitus, hän huomauttaa.

Kun Venäjä on 2000-luvun aikana esittänyt ”uusia” aloitteita, kyse on hänen mukaansa useimmiten ollut vanhoista ideoista, jotka tähtäävät tosiasiallisesti Euroopan etupiirijakoon ja Venäjän valta-aseman vahvistamiseen.

EU ampuu jalkaansa

Ukrainaa olisi Šelestin mukaan vihdoin lakattava käsittelemästä jonkinlaisena harmaana vyöhykkeenä Euroopan ja Venäjän välissä.

– Joko EU:n jäsenmaat tunnustavat Ukrainan olevan osa Eurooppaa tai tämä vastakkainasettelu ei pääty koskaan. EU-maiden haluttomuus hyväksyä Ukrainaa tasavertaiseksi kumppaniksi, jonka kohtalo on sidoksissa Eurooppaan, tarjoaa Venäjälle välineitä provokaatioonsa jatkamiseen, Šelest sanoo.

– Ukrainan tunnustaminen eurooppalaiseksi valtioksi ei tarkoita välittömän EU-jäsenyyden myöntämistä. Se tarkoittaa, että eurooppalaista näkymää ja jäsenyyspyrkimyksiä lakataan kyseenalaistamasta. Se tarkoittaa käytännön askelia, joilla Ukraina otetaan osalliseksi suuriin eurooppalaisiin hankkeisiin, myös pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (Pesco/PYR), hän toteaa.

Šelest pitää valitettavana, että EU:n piirissä itäisen kumppanuusohjelman maihin, kuten Ukrainaa, Georgiaan ja Armeniaan, suhtaudutaan usein edelleen lähinnä entisen Neuvostoliiton osina.

– Käynnissä on narratiivien sota, ja kutsuessanne meitä tuohon tapaan te tulette vahvistaneeksi Venäjän argumentteja sen etupiireistä ja luonnollisista intresseistä. Katsotte maiden menneisyyteen, ettekä niiden tulevaisuuteen. Balkanin maita EU ei kaiken aikaa käsittele osana entistä Jugoslaviaa – miksi Itä-Eurooppaa pitäisi käsitellä ensi sijassa entisenä Neuvostoliittona, hän sivaltaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt