Uudessa europarlamenttiryhmässä on 73 jäsentä. LEHTIKUVA / AFP Aris Oikonomou

Näin uuden EU-ryhmän puolueet suhtautuvat Venäjä-pakotteisiin

Pakotteiden kannalla ovat vain Viron EKRE, Tanskan kansanpuolue ja perussuomalaiset.

Kansallismieliset oikeistopopulististit julkistivat torstaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa uuden europarlamenttiryhmänsä nimen ja kokoonpanon. Identiteetti ja demokratia (ID) -nimellä kulkeva ryhmä koostuu yhdeksän puolueen europarlamentaarikoista.

Mukana ovat Ranskan Kansallinen liittouma, Italian Lega, Saksan AfD, Itävallan FPÖ, Belgian Flanderin Vlaams Belang, Tsekin SPD, Viron Ekre, Tanskan kansanpuolue sekä perussuomalaiset.

Verkkouutiset tutustui ryhmän puolueiden kannanottoihin Venäjästä ja EU:n pakotteista. Selvityksen perusteella ryhjmän suurimmat puolueet olisivat valmiita purkamaan Venäjälle asetetut talouspakotteet.

Ei pakotteille

Uuden ryhmän Venäjää myötäilevään ja pakotepolitiikkaa vastustavaan leiriin kuuluvat Italian Lega, Ranskan Kansallinen liittouma, Saksan AfD, Itävallan FPÖ sekä Tsekin SPD. Verkkouutiset selvitti näiden puolueiden kantoja jo aiemmin tässä jutussaan.

Italian varapääministeri ja Legan johtaja Matteo Salvini on linjannut selkeästi, että EU:n Venäjä-pakotteet tulisi lopettaa. Salvini on myös suitsuttanut Venäjän presidentti Vladimir Putinia ja Venäjän poliittista järjestelmää sekä solminut yhteistyösopimuksen valtapuolue yhtenäisen Venäjän kanssa. Vastaavan sopimuksen on tehnyt myös Itävallan FPÖ. Italialaisen L’Espresson mukaan Lega on lisäksi neuvotellut hämärästä miljoonien eurojen eurovaalirahoituksesta Venäjältä. Lega on kiistänyt väitteet.

Ranskan Kansallista liittoumaa on niin ikään arvosteltu venäläisestä rahoituksesta. Tuolloin Kansallisena rintamana tunnettu puolue otti vuonna 2014 erikoisessa järjestelyssä 9,4 miljoonaa euroa lainaa venäläispankilta puolueen johtaja Marine Le Penin presidentinvaalikampanjaan. Puolue haki Venäjältä myös 27 miljoonan euron vaalilainaa alkuvuodesta 2016. Marine Le Pen on muun muassa puolustanut Krimin valloitusta oikeutettuna ja vaatinut toistuvasti Venäjä-pakotteiden poistamista. Le Pen kiisti hiljattain Tallinnassa jyrkästi venäläisrahoituksen vaikuttavan puolueensa politiikkaan.

Myös Saksan AfD ajaa avoimesti pakotteiden poistamista ja Venäjän suhteiden normalisointia. Puolueen eurovaaliohjelmassa vaaditaan lisäksi Euroopan ja ”Euraasian talousyhteisön” yhteistyön lisäämistä sekä tuetaan Venäjän Itämeren Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta.

Venäjä-skandaalissa hiljattain ryvettynyt Itävallan FPÖ on sekin todennut, että Venäjään Krimin ja Ukrainan sodan vuoksi kohdistetut pakotteet tulisi poistaa. FPÖ linjasi syksyllä 2017, ettei pakotteilla ole saavutettu muuta kuin taloudellista haittaa Euroopalle.

Tomio Okamuran johtama Tšekin vapaus ja suora demokratia -puolue sai europarlamenttiin kevään vaaleissa kaksi edustajaa. Se on tunnettu euroskeptisyydestään ja puolue kannattaa esimerkiksi kansanäänestystä maan EU-jäsenyydestä.

Tsekkiläistoimittaja Jaroslav Kmentan selvityksen mukaan puolueella on vahva yhteys Venäjään. Hän luettelee tammikuussa 2018 julkaistussa raportissaan lukuisia edustajia, joita on epäilty Venäjä-yhteyksistä. Selvityksen mukaan esimerkiksi Tsekin parlamentin edustajanhuoneen turvallisuuskomitean puheenjohtaja Radek Koten on kuulunut Facebookissa ryhmään, joka kulkee nimellä ”Haluamme päästä pois NATOsta ja EU:sta – Venäjä on todellinen ystävämme”. Aihe oli esillä eurovaaleissa, kun mediassa puitiin Venäjän vaikuttamista EU-maiden vaaleihin.

Belgian Flanderin Vlaams Belang sen sijaan linjaa puolueohjelmassaan, että Flanderin tulisi ottaa kriittisempi lähestymistapa Natoa kohtaan. Ohjelmassa peräänkuulutetaan itsenäisyyttä ja painotetaan sitä, ettei kenenkään kuuluisi kansainvälisessä yhteisössä määrittää puolueen kansainvälisistä suhteista. Näihin kuuluvat ohjelman mukaan myös kauppasopimukset.

Pakotteiden kannalla

EKRE on muun muassa vaatinut Viron keskustapuoluetta katkaisemaan siteensä Vladimir Putinin Yhteiseen Venäjään. Puolue ajaa myös Viron itärajan valvonnan lisäämistä.

EKREN puheenjohtaja ja Viron sisäministeri Mart Helme totesi viime syksynä Viron yleisradiolle, että normaali kanssakäyminen Venäjän kanssa vaatisi sitä, että ”Venäjä pääsee yli imperialistisesta perinnöstään”. Helme on kuitenkin myös todennut, että Viron tulisi ottaa oppia Suomen tavasta hoitaa Venäjän suhteitaan eikä ”tehdä draamaa jokaisesta pikkuasiasta”.

Tanskan kansanpuolue erotti viime vuoden syyskuussa näyttävästi puolustuspolitiikasta vastanneen Marie Krarupin tehtävistään Venäjä-myönteisten kannanottojen takia. Krarupin tilalle noussut Jeppe Jakobsen linjasi tuolloin Venäjän ja Kiinan olevan Tanskan ”pahimmat viholliset”.

”Ryhmä ei tue Venäjän talouspakoitteita”

Saksan kansallismielisen AfD-puolueen europarlamentaarikko Jörg Meuthen kertoi torstaina ryhmittymän tiedotustilaisuudessa, ettei ryhmä tue EU:n Venäjälle asettamia pakotteita.

– Emme näe mitään järkeä pakotteiden jatkamisessa, Meuthen totesi ryhmän puolesta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho selvitti myöhemmin Ylen haastattelussa, ettei kyseessä ollut oikeasti ryhmän virallinen kanta, vaan Meuthenin puolueen oma näkemys.

– Meidän ryhmämme on rakennettu muutamien perusperiaatteiden ja -tavoitteiden pohjalle. Niihin ei sisälly Venäjä-politiikka, Halla-aho sanoi Ylelle.

– Perussuomalaisten yksiselitteinen kanta on, että pakotteita ei voida lopettaa ennen kuin Venäjä on muuttanut toimintaansa, jonka seurausta sanktiot ovat, eli vetäytynyt laittomasti miehittämältään Krimiltä, Halla-aho selvitti.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt