Yhdysvaltain presidentinvaali on ensi viikon tiistaina. Mielipidekyselyt näyttävät jatkuvasti selviä kannatusjohtoja demokraattien Joe Bidenille, joka olisi voittamassa republikaanien Donald Trumpin.
– Rakenteellisista syistä Joe Bidenin voitto olisi merkittävästi parempi Itämeren valtioille mukaan lukien Suomi ja Ruotsi, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak toimittajatapaamisessa tiistaina.
Yhdysvaltojen seuraavan presidentin maailmankuva vaikuttaa maan ulkopolitiikkaan sekä siihen, miten kansainvälisiä haasteita käsitellään tulevaisuudessa, Ulkopoliittisen instituutin FIIA Commentissa.
Maille, jotka arvostavat toimivaa monenkeskistä ja sääntöihin perustuvaa järjestelmää, neljä lisävuotta Trumpin ”Amerikka ensin” -politiikkaa merkitsisi uusien vaihtoehtoisten yhteistyötapojen etsimistä. Niissä Yhdysvallat olisi todennäköisesti mukana vaihtelevasti, jos ollenkaan. Mikäli vaalit johtavat Bidenin voittoon ja demokraattipuolueen enemmistöön kongressin molemmissa huoneissa, on mahdollista, että Yhdysvallat ottaa takaisin johtajaroolinsa, oli kyse pandemioiden tai ilmastonmuutoksen torjunnasta tai ydinaseriisunnasta.
Yhdysvallat ja Venäjän ovat neuvotelleet ydinaseita rajoittavan Uusi Start -sopimuksen jatkosta.
Pasternakin mielestä Trumpin jatkokausi voisi olla hyvä asia ydinaserajoitusten vuoksi.
– Jos Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin saisivat aikaan jonkinlaisen seuraavan ydinaseita rajoittavan sopimuksen, niin sehän voisi olla pääosin hyvä asia, koska se alleviivaisi sitä, että on olemassa jonkinlaisia kansainvälisiä aseidenrajoitussopimuksia.
Pasternakin mukaan sopimuksen yksityiskohdista on mahdoton sanoa mitään.
– Toivottavasti ne myös edesauttavat Itämeren turvallisuutta.
Posti- ja ennakkoäänestyksistä kertyneet tiedot kertovat mielipidekyselyitä tasaisemmasta tilanteesta Bidenin ja Trumpin välillä. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä.
Pasternak katsoo, että suurin ongelma olisi Naton hapertuminen, jos Donald Trump jatkaa presidenttinä.
Trump on kovistellut liittolaisiaan ja Nato-maita ja luonnehtinut heitä ”vapaamatkustajiksi” turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä. Presidentti on myös korostanut kahdenvälisten sopimusten ensisijaisuutta.
Turvallisuus- ja puolustusyhteistyön saralla kahdenvälisyyden korostumisen on myös nähty avaavan uusia mahdollisuuksia Suomen kaltaisille maille, kunhan Yhdysvallat ei laajamittaisesti vetäydy euroatlanttisesta yhteistyöstä.
– Kahdenvälinen yhteistyö on jatkunut hyvänä osittain siksi, koska sitä ei näy ja me olemme niin pieni valtio, että me emme koskaan tule olemaan Valkoisen talon pöydällä, Pasternak sanoo.
Eurooppaan muodostunut juopa
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkosen mukaan Donald Trumpin hallinto on ajanut Naton suhteen kaksilla vankkureilla.
– Presidentti kritisoi, mutta investoinnit ovat nousseet mitä tulee erityisesti itäisen Euroopan ja myös meidän alueemme turvallisuuteen, Sinkkonen toteaa.
Sen vuoksi Eurooppaan on hänen mukaansa muodostunut tietynlainen juopa.
– Tietyissä itäisen Euroopan EU-jäsenmaissa ehkä ajatellaan, että eihän Trumpin voitto välttämättä niin huono juttu olisi. Mutta tämä riippuu vahvasti siitä, miten vahvasti Trumpin impulssit toisella kaudella ilmenevät, kun hänen täytyy miettiä vielä vähemmän niitä normeja, jotka ovat rajoittaneet hänen ulkopolitiikkaansa aiemmin, Sinkkonen sanoo.
– Jos tämä menee vahvasti Trumpin impulssien mukaiseksi ulkopolitiikaksi, niin se lisää epävarmuutta eikä se ole myöskään positiivisesti Trumpiin suhtautuneiden EU- ja Nato-jäsenien näkökulmasta positiivinen asia.
