”Et sie minnuu tunne? Mie olen Rokan Antti. Pienmaanviljelijä Kannakselt. Nykyään Tikkakosken mannekiini.”
Antero Rokan esittäytyminen majuri Sarastielle on jäänyt monen Tuntemattoman sotilaan lukeneelle tai katsoneelle mieleen. Sen sijaan Rokan käyttämä termin ”Tikkakosken mannekiini” alkuperä on saattanut jäädä monelta hämärän peittoon.
Tikkakosken mannekiinilla viitataan Rokalle ja monelle muullekin suomalaiselle sotilaalle tutuksi tulleeseen Suomi-konepistooli M31:een, jota valmistettiin nykyisin Jyväskylään kuuluvassa Tikkakosken kylässä.
Vuosien 1931-53 välisenä aikana Oy Tikkakoski Ab valmisti eri lähteistä riippuen noin 60[nbsp]000 -80[nbsp]000 kappaletta korkealaatuisia konepistooleja, jotka olivat Puolustusvoimilla käytössä peräti 1990-luvulle asti. Monet varusmiehet ovat saattaneet vielä 1980-luvun varusmiespalveluksensa aikana saada kontaktia tähän Aimo J. Lahden suunnittelemaan konepistooliin.
Terminä Tikkakosken mannekiini ei kuitenkaan ollut olemassa vielä jatkosodan aikana, vaan se lähti leviämään vasta vuonna 1954 Tuntemattoman sotilaan ilmestyttyä.
Itseoppinut Lahti kaiken takana
Vaikka Suomi-konepistooli saikin legendaarisen maineensa vasta talvisodassa, on aseen tarina huomattavasti vanhempi. Konepistoolin tarinan alkusysäykset tehtiin jo 1920-luvun alkupuolella.
Itseoppinut asekehittäjä Aimo J. Lahti pyrki kehittämään paremman vaihtoehdon suojeluskuntien ja armeijan käytössä olleelle saksalaiselle Bergmann MP18 -konepistoolille. Konepistooli oli todettu sopivaksi aseeksi Suomen armeijalle, mutta Bergmann oli epäluotettava ja häiriöaltis.
Ennen konepistoolin suunnittelua Lahden vyölle oli ehtinyt jo kertyä hyviä referenssejä aseteollisuudesta. Näistä suurin oli vuonna 1928 tuotantoon siirtynyt kapteeni Arvo Salorannan kanssa yhteistyössä tehty Lahti-Saloranta pikakivääri.
Suomi-konepistoolin rahoitus oli aluksi kiven alla. Lahti tarjosi puolustusministeriölle mahdollisuutta valmistaa asetta, mutta Puolustusministeriö epäröi rahoittamista pelkän prototyypin näkemisen jälkeen. Myöhemmin Lahti myi yksinoikeuden aseen valmistamiseen Oy Tikkakoski Ab:lle 65[nbsp]000 markalla sekä 5 % rojaltilla.
Vähäisillä määrillä toiseen maailmansotaan
Suomi-konepistooleja tehtiin ennen talvisodan alkamista vain muutama tuhat, joka oli luonnollisestikin aivan liian vähän muutenkin huonosti sotaan varustautuneelle Suomelle. Sodan alettua Tikkakosken tehtaalla alkoikin täysi tohina ja uusia konepistooleja valmistui jopa 1[nbsp]000 kappaleen kuukausitahdilla.
Vaikka Suomi-konepistooleja ei talvisodan syttyessä ollut liikaa, saavutti ase melko nopeasti hyvän maineen. Talvisodan rintamilla metsäisissä maastoissa hiihtäneet konepistoolimiehet herättivät pelkoa iskiessään yllättäen vihollisjoukkojen kimppuun, aiheuttaen heille raskaita tappioita.
Ase oli valmistettu laadukkaasti, minkä vuoksi se oli luotettava ja tarkka. Umpinainen ja yksinkertainen rakenne teki siitä kestävän. Sitä pidettiin toisen maailmansodan aikana yhtenä parhaista konepistooleista. Siinä oli niin kerta- kuin sarjatulen mahdollisuus.
Suomi-konepistoolin mahtavuus huomattiin myös ulkomailla. Vähemmän yllättävästi myös Neuvostoliitossa luotiin oma vastine aseelle, kun sotasaaliiksi saadut Suomi-konepistoolit löysivät tiensä vihollisen käsiin. Neuvostoliiton omia vastineita Suomi-konepistoolille olivat mm. PPSh-41 ja PPS-43.
Jatkosodan aikana ase kehittyy
Yksi Suomi-konepistoolin erikoisuuksista oli pikavaihdettava piippu, joka oli tuohon aikaan erityinen ominaisuus konepistoolissa. Korkea laatu ja ominaisuudet tarkoittivat kuitenkin sitä, että ase oli myös varsin kallis valmistaa.
Alussa aseelle oli kaksi lipasta. Näitä olivat 20 panoksen tanko- ja 40 panoksen rumpulipas. Myöhemmin otettiin käyttöön 50 patruunan kaksirivinen tankolipas, joka sai lempinimen ruumisarkku sekä 70 patruunan rumpulipas.
Tästä huolimatta jatkosodan aikana Suomen armeijalla oli käytössä varsin kattava valikoima. Jatkosodan aikana Suomi-konepistoolista tuli niin sanottu ”jatkosotamalli”, jossa aseen piipun päässä oli suujarru. Suujarrun tarkoituksena oli vähentää piipun nousua ammunnan aikana.
Mannerheim lahjoitti 120 konepistoolia Saksaan kesällä 1942 tehdessään vastavierailun Marskin 75-vuotispäivillä vierailleelle Adolf Hitlerille. Vierailun aikana Mannerheim lahjoitti myös Hitlerille oman omistuslaatalla varustetun Suomi-konepistoolin, jonka myöhempiä vaiheita ei kuitenkaan tiedetä.
Suomi-konepistoolia valmistettiin ahkerasti läpi sotien. Jatkosodan päättyessä vuonna 1944 asetta oli armeijan käytössä lähes 50[nbsp]000 kappaletta
Sotien jälkeen vielä pitkään Puolustusvoimien käytössä
Suomi-konepistooleja valmistettiin Tikkakoskella aina vuoteen 1953 asti, mutta Puolustusvoimien käytössä ase pysyi peräti 1990-luvulle asti. Puolustusvoimien lisäksi asetta käyttivät mm. Suomen poliisi, rajavartiolaitos, suojeluskunnat sekä teollisuuslaitosten vartijat.
Nykyisillekin varusmiehille tutut RK-62:t syrjäyttivät viimeistään Suomi-konepistoolin. Rynnäkkökiväärien tulosta huolimatta Puolustusvoimat piti Suomi-konepistooleja sota-ajan varastossa peräti 1990-luvulle asti, sillä pelkkiä rynnäkkökivääreitä ei olisi riittänyt kaikille reserviläisille.
Kun asetta alettiin 1990-luvulla poistamaan hiljalleen sota-ajan varastoista, aseista tuli deaktivoituina varsin yleisiä eläkelahjoja esimerkiksi Puolustusvoimien henkilökunnalle. Tämän lisäksi armeijan ylijäämäkaupat myivät niitä myös deaktivoituina tavallisille suomalaisille.
Deaktivoitua Suomi-konepistoolia voidaan pitää jo eräänlaisena keräilyesineenä. Kun sitä alettiin myymään deaktivoituna ylijäämänä, aseita myytiin parin sadan markan hinnalla ulos. Vielä kymmenisen vuotta sitten aseen hinta liikkui 600 euron tietämillä, mutta nykyään deaktivoidut aseet liikkuvat vajaan 900 euron hinnoissa. Viimeiset Suomi-konepistoolit Puolustusvoimat poistivat varastoistaan vuonna 2007.
Jatkosodan aikana valmistetut suujarrulliset mallit ovat yleensä vähän halvempia, kuin talvisodan aikaiset suujarruttomat mallit. Syy talvisotamallin suuremmalle arvolle ovat aika selvät: niitä on liikkeellä vähemmän ja ne ovat myös vanhempia sekä enemmän ”alkuperäisiä” Suomi-konepistooleja.
Suomi-konepistooli oli todella merkittävä ase Suomelle kaikilla mittareilla. VTT ja Keksintösäätiö ovat jopa arvioineet aseen erääksi Suomen historian merkittävimmistä keksinnöistä.
Rikhard Wacker
