Charly Salonius-Pasternak. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Näin Suomi torjuu hybridi-iskuja – pienten vihreiden miesten vaikeampi käyttää hyväksi

Neljä tekijää vahvistaa Suomen kykyä vastustaa hybridikampanjoita.

Venäjän toimet Ukrainassa muistuttivat siitä, että valtiot käyttävät useita keinoja poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Analyyttisesti ongelmalliset mutta poliittisesti hyödylliset termit, kuten hybridisota, ovat nousseet esiin.

Venäjän naapureiden on ajateltu olevan erityisen haavoittuvaisia. Suomella on hyvät edellytykset vastustaa hybridikampanjoita vuosikymmenien aikana luodun perustan ansiosta, selviää Ulkopoliittisen instituutin FIIA Commentista.

– Suomi on ensinnäkin pohjimmiltaan vakaa ja toimiva valtio. Maa pärjää hyvin useilla mittareilla, jotka liittyvät demokratiaan, laillisuusperiaatteeseen, korruptiovastaisuuteen, sananvapauteen, koulutukseen ja sosioekonomiseen tasa-arvoon, toteaa instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Luottamus viranomaisiin on korkea. Viimeisimpien tutkimusten mukaan 96 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin. Pelastustoimi, tuomioistuimet, koulujärjestelmä ja Puolustusvoimat eivät ole kaukana tästä.

– Tämä antaa päätöksentekijöille hyvän pohjan rakentaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu yhteistyöhön, vuoropuheluun ja pelotteeseen, Salonius-Pasternak kirjoittaa.

Yhteistyö eri toimijoiden kesken

Toiseksi Suomi lähestyy turvallisuutta kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa avattu konsepti perustuu ajatukseen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta.

– Kaikille yhteiskunnan tasoille ulottuvan strategian mukaan viranomaisten, yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja yksittäisten ihmisten pitää yhdessä varmistaa tiettyjen toimintojen jatkuvuus – olivatpa yhteiskunnallisen kriisin syyt mitkä tahansa. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on syvää ja päivittäistä, Salonius-Pasternak toteaa.

Hän korostaa järjestelmän olevan robusti, koska pakottavia lainsäädännöllisiä mekanismeja ei juuri tarvita. Kaikki toimijat ymmärtävät, että vain yhteistyön kautta voidaan kriisin aikana saavuttaa myös omia taloudellisia, aatteellisia tai poliittisia tavoitteita.

– Poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien tiivistynyt yhteistyö ja lainmuutokset ovat johtaneet siihen, että ”pienten vihreiden miesten” tai terroristien on vaikeampi käyttää hyväkseen viranomaisten toimivaltuuksien ”liitoskohtia”.

Suomalaisen kokonaisturvallisuuden – ja puolustusjärjestelmän – tunnusmerkki on keskittyminen huoltovarmuuteen. Suomi on käytännössä saari, jonka kaupasta70–90 prosenttia kulkee Itämeren kautta.

Huoltovarmuuden keskeisenä osana on Huoltovarmuuskeskus, joka koordinoi kahtakymmentäyhtä valmiuspoolia, jotka koordinoivat esimerkiksi median, terveydenhuollon, ja logistiikan yhteistyötä.

Huoltovarmuuskeskuksella on myös energian, ruoan, lääkkeiden ja raaka-aineiden varmuusvarastoja. Lisäksi se suunnittelee ja kustantaa tietoliikenteen, rahoituspalvelujen ja viestinnän rinnakkais- ja tukijärjestelyitä.

Kansainvälinen turvallisuus

Kolmanneksi Suomi jatkaa syvemmän kansainvälisen turvallisuuden yhteistyöverkoston rakentamista. Salonius-Pasternakin mukaan tavoite on estää hybridivaikuttamisyritysten käyttöä tai rajoittaa niiden vaikutuksia.

– Ääritilanteissa tarkoituksena on lisätä avunsaannin todennäköisyyttä riippumatta kriisin luonteesta tai alkuperästä. Suhteet muodostuvat kahdenvälisestä ja monenkeskisestä yhteistyöstä, jäsenyyksistä EU:ssa, YK:ssa ja Etyjissä sekä syventyvästä yhteistyöstä Naton kanssa.

– Suomen rooli osana laajempaa ryhmää kauppaneuvotteluissa ja EU:n rajaviranomaisten lisääntyvän yhteistyön hyödyntäminen sekä euron käyttöönotto, mikä vähentää muiden mahdollisuutta manipuloida pientä valuuttaa, ovat esimerkkejä siitä, miten kansainvälinen yhteistyö lisää kriisinsietokykyä maan kohdatessa hybridivaikuttamisyrityksiä.

Moderni puolustusjärjestelmä

Neljänneksi Suomella on moderni kansallinen puolustusjärjestelmä, jonka keskiössä on Puolustusvoimat mutta johon yhdistyy muiden turvallisuusviranomaisten, kuten rajavartiolaitoksen työ.

– Tämä osatekijä on tärkeä, koska vaikka hybridikampanjoiden pyrkimys on saada aikaan käyttäytymistä, joka on ristiriidassa kansallisten intressien kanssa ylittämättä tavanomaisen sodan kynnystä, vahvistetaan ja tuetaan hybridityökalujen käyttöä sotilaallisella voimannäytöllä- tai käytöllä.

– Tästä syystä puolustusjärjestelmän kyky säätää valmiutta julkisilla ja ei-julkisilla keinoilla sekä välittömän kynnyksen tai pelotevaikutuksen luominen ovat tärkeässä roolissa hybridiuhkien torjunnassa. Kasvanut valmius antaa päätöksentekijöille mahdollisuuden vastata nopeasti ja joustavasti yrityksiin käyttää rajoitettuja sotilaallisia keinoja, kuten Venäjä teki vallatessaan Krimin.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt