Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin tutkimuksen mukaan lähes kolmannes suomalaisista arvioi, että selviäisi häiriötilanteessa jopa yli viikon käymättä ruokakaupassa. Vuonna 2018 vain yhdeksän prosenttia arvioi kotivaransa riittävän yli viikon
Kotitalouksien varautuminen ja resilienssi -tutkimuksessa kysyttiin tuhannelta suomalaiselta häiriötilanteisiin varautumisesta, niissä pärjäämisestä, auttamishalusta, luottamuksesta ja varautumisuskomuksista.
– Koronakriisi on nostanut kotitalouksien kriisinkestävyyden ja omatoimisen varautumisen ajankohtaisiksi aiheiksi ja korona näkyy suomalaisten riskitietoisuudessa, sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuspäällikkö Tuula Kekki.
– Vaikka häiriötilanteilla viitataan yleensä laajoihin sähkökatkoihin tai vedenjakeluhäiriöihin, myös koronapandemiaa voi pitää laajana häiriötilanteena ja se on vaikuttanut asenteisiin varautumista kohtaan, Kekki sanoo.
Suomalaisilla kotitalouksilla pitäisi olla varautumissuosituksen mukaan valmius pärjätä häiriötilanteessa 72 tuntia eli kolme vuorokautta ilman viranomaisten apua. Seitsemännen kerran tehdyn varautumistutkimuksen mukaan erityisesti sähkökatkot ja vedenjakeluhäiriöt aiheuttaisivat haasteita jo huomattavasti lyhyemmässä ajassa.
Puolet (52 %) vastaajista arvioi, ettei selviytyisi kolmea vuorokautta ilman juoksevaa vettä ja yli kolmannes (39 %) arvioi, ettei selviytyisi sähkökatkosta yli kolmea vuorokautta. Tosin sähkökatko aiheuttaisi todennäköisesti myös vedenjakelun keskeytymisen eli suurimmalle osalle kotitalouksista pitkittynyt sähkökatko aiheuttaisi suuria vaikeuksia.
Miksi varautuminen ei ole kaikille itsestäänselvyys?
Alle puolet (41 %) vastaajista pitää omaa varautumistaan hyvänä. Parhaiten on varauduttu tulipaloihin ja kotitapaturmiin. Heikoiten vastaajat arvioivat olevansa varautuneita vedenjakeluhäiriöihin ja tulviin.
Niiden vastaajien osuus, jotka eivät usko varautumisesta olevan apua ja joiden mielestä varautuminen kuuluu muiden vastuulle, on laskenut alle puoleen edellisestä kyselystä. Varautumattomuuden syyksi kerrotaan useimmin se, ettei asiaa ole tullut ajatelleeksi tai ettei se kiinnosta.
– Toiseksi yleisin syy on, etteivät ihmiset koe tietävänsä, mitä varautumisen eteen pitäisi tehdä. Lisäksi osa vastaajista kertoo, että mahdollisuuksia varautua paremmin esimerkiksi sähkökatkoon ei ole, koska he eivät voi hankkia asuntoonsa tarvittavia varusteita, kuten sähkögeneraattoria tai puulämmitystä.
Kerrostalossa asuvien ja nuorten kriisinkestävyys muita heikompaa
Odotetusti omakotitalossa ja maaseudulla asuvat selviäisivät kaupunkilaisia ja kerrostaloasukkaita pidempään ilman monia palveluita.
Esimerkiksi kantakaupungissa asuvista vastaajista lähes puolet (48 %) kertoo, että ei selviäisi varautumissuosituksen mukaista kolmea vuorokautta ilman sähköä, kun taas haja-asutusalueella asuvista näin kertoo neljäsosa (23 %).
Myös vedenjakeluhäiriöihin varautumisessa näkyy selkeä ero asuinpaikkojen välillä. Haja-asutusalueella reilu kolmasosa on varautunut vedenjakeluhäiriöön hyvin tai erinomaisesti ja kaupungissa joka kuudes. Kaupungissa peräti kaksi kolmasosaa (63 %) kertoo varautuneensa heikosti tai ei lainkaan.
– Ikäryhmienkin välisiä eroja löytyy: nuoret vastaajat ovat muita harvemmin varautuneita, kun taas yli 65-vuotiaat ilmoittavat harvoin varautuneensa erittäin tai melko huonosti. Monet nuoret ja kerrostaloasukkaat suunnittelevat lähtevänsä häiriötilanteen sattuessa asumaan väliaikaisesti ystävän luo, Kekki kertoo.
