Supercell-peliyhtiön yhteiskuntasuhdejohtaja Markku Ignatiuksen mukaan kansainvälisten huippuosaajien saaminen Suomeen on erittäin haastavaa maailmanlaajuisen rekrytointikilpailun vuoksi.
Hän sanoo MTV:llä, että taustalla on myös vakavia hallinnollisia ongelmia. Prosessit ovat usein pitkiä, mikä viivyttää henkilötunnusten ja oleskelulupien hankkimista. Asiointi Kelan ja pankkien kanssa voi myös olla hidasta.
– Toinen erittäin tärkeä on puolisoiden viihtyvyys. Jos mukana tulee puoliso, niin integroituminen Suomeen ja työllistyminen on hankalaaa. Puolisot ovat erittäin koulutettuja ja työhaluisia, mutta jostain syystä Suomessa on vähän sellaista asennehaastetta, että yritykset palkkaisivat näitä henkilöitä, Markku Ignatius sanoo.
Englanninkielisten koulupaikkojen puute on merkittävä lisäongelma.
– On aika haastavaa, että jos tulee ulkomaalainen työntekijä perheineen ja hänellä on kouluikäisiä lapsia, niin joudumme sanomaan, ettemme voi taata sinulle koulupaikkaa. Että vaihtoehtona on mennä suomenkieliseen kouluun, mikä voi torpata tämän rekrytoinnin, Ingatius jatkaa.
Hänen mukaansa erityisasiantuntijan lupakäsittelyä on joskus joutunut odottamaan puolikin vuotta. Hallituksen aihetta koskeva uudistus venyy näillä näkymin ensi vuoden puolelle.
Suomen vetovoimatekijöitä ovat muun muassa yhteiskunnallinen vakaus ja turvallisuus. Lapset pystyvät kulkemaan itse kouluun ja harrastuksiin, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.
”Absurdi ajatus”
8-Bit Sheep -yhtiön perustajajäsen Leevi Kokko nostaa esiin vastaavan rekrytointitilanteen.
– Meillä on firmassa parhaillaan tilanne, jossa Australiassa asuva huippuluokan analytiikka-asiantuntija haluaisi muuttaa perheineen Suomeen kasvattamaan kansainvälisen tason liiketoimintaa ja tuomaan veroeuroja tänne. Pahin este tällä hetkellä on lasten koulupolun epävarmuus, Kokko kirjoittaa Twitterissä.
Haasteena on, etteivät Helsingin englanninkielistä opetusta tarjoavat koulut suostu tarjoamaan vaadittuja kielikokeita ja haastatteluita etänä videoyhteydellä.
– On absurdi ajatus, että perhe matkustaisi Australiasta Suomeen vain kielikokeen vuoksi, semminkin kun perhe on joutunut elämään paikallisen erittäin tiukan koronatilanteen vuoksi lockdownissa vailla mahdollisuutta matkustaa edes maan rajojen sisällä, saati Suomeen, Leevi Kokko sanoo.
Hän kertoo olleensa aiemmin yhteydessä kaupungin opetuksesta vastaavien tahojen kanssa. Vastauksena oli, ettei soveltuvuuskokeen osia voi tarjota etänä kaikille hakijoille.
– Koko maailma on siirtynyt käyttämään videoneuvotteluyhteyksiä täysin sujuvasti viimeisen vuoden aikana, joten on mahdotonta ymmärtää, miksi tässä asiassa Helsingin koulut eivät voisi siirtyä vihdoin tälle vuosituhannelle, Kokko jatkaa.
Kuinka kauan istumme vielä käsiemme päällä tämän asian kanssa? Eikö vuosi todellakin olisi ollut jo riittävä aika että soveltuvuuskoe olisi ollut mahdollista modernisoida tähän päivään? (7/7)
— Leevi Kokko (@leevikokko) September 13, 2021
Markulta tässä erinomaisia pointteja kv-osaajien rekrytoinnin haasteista. Esimerkiksi, jos emme pysty lupaamaan englanninkielisestä koulupaikkaa, perheellinen osaaja ei Suomeen tule.@helsinki @filsdeproust @NasimaRazmyar @AnniSinnemaki https://t.co/MTncK32dR1
— Ilkka Paananen (@ipaananen) September 12, 2021
