Verkkouutiset

Euroopan syrjäisimpiin kyliin lukeutuva Agrafa tarkoittaa vapaasti käännettynä "kirjoittamatonta". KUVA: Counter Memory, Twitter

Näin rutiköyhä syrjäkylä onnistui karkaamaan natsi-Saksalta

Agrafa oli sodassa ensimmäisenä natseilta vapautunut Kreikan kylä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Pohjois-Kreikassa sijaitseva Agrafan kylä oli ensimmäinen alue, joka taisteli itsensä itsenäiseksi Saksan diktaattori Adolf Hitlerin natsi-Saksan otteesta toisessa maailmansodassa, kertoo BBC.

Natsi-Saksa miehitti Kreikkaa toisessa maailmansodassa yhteensä neljä vuotta. Miehitys oli Euroopan verisimpiä, ja arviolta satojen tuhansien kreikkalaisten arvioidaan kuolleen joko sotilaiden tappamana tai nälkään ja tauteihin.

Kreikan Sveitsiksikin kutsuttu Agrafa vapautui natsi-Saksan ikeestä vuonna 1943. Vuoristojen ja jokien ympäröimä kylä on tunnettu syrjäisestä sijainnistaan, eikä sitä näkynyt pitkään edes kartoissa. Vapaasti käännettynä Agrafa tarkoittaakin ”kirjoittamatonta”.

Ensimmäisen kerran alue havainnoitiin vuonna 1823, kun Mesolongin rannikkokaupungista vetäytynyt osmanien varuskunta eksyi paluumatkallaan Agrafaan. Eksynyttä joukkoa vastassa oli 800 kreikkalaisen taistelijan ryhmä, joka hävitti koko komppanian Agios Vlasioksen lähettyvillä. Kohtauksesta tuli yksi Kreikan vapaustaistelun kuuluisimpia taisteluita.

Natsit ovat tiettävästi Agrafan historiassa ensimmäisiä, jotka onnistuivat alueen valloittamisessa.

– He [natsit] luultavasti seurasivat vanhoja paimenpolkuja vuorten yli, Panourgias kertoo.

– Kun näimme heidät, juoksimme piiloon luoliin. He viipyivät kaksi päivää ja polttivat sitten koko kylän maan tasalle.

Paikallinen vastarintaliike pani kuitenkin valloittajille kampoihin, ja Agrafa onnistui lopulta pyristelemään vapaaksi natsi-Saksan otteesta ja julisti ”vapaan Kreikan” vuorilta vuonna 1943.

Agrafa oli 1940-luvun alussa rutiköyhä. Kylässä asuvan Konstantinos Panourgiaksen mukaan kylän koulussa oli 70 oppilasta yhdessä luokkahuoneessa.

– Talvet olivat haastavia. Meillä ei ollut takkaa, pelkästään hella. Jokaisella oppilaalla oli tapana tuoda kouluun mukanaan halko, jotta tilaan saataisiin lämpöä. Nykyisin koulussa ei ole yhtään oppilasta. Se suljettiin kaksikymmentä vuotta sitten, nyt 91-vuotias mies kertoo.

Nykyisin Agrafassa asuu 11[nbsp]000 asukasta. Sähkö kylään saatiin vasta 1980-luvulla.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)