Ruotsin pääministeri Stefan Löfven tervehti viime vuonna Aurora-harjoituksiin osallistuneita sotilaita. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / TT News Agency / Jessica GOW /

Näin Ruotsin tie Natoon voisi avautua – ”puolustuksen puutteet surullisia”

Suomi ja Ruotsi hyötyisivät tutkijan mielestä yhteisen Nato-selvityksen laatimisesta.

Mahdollinen Nato-jäsenyys on ollut esillä keskusteluissa Ruotsin valmistautuessa 9. syyskuuta pidettäviin valtiopäivävaaleihin. Viimeiset mielipidemittaukset viittaavat siihen, että hallitusvastuu Ruotsissa olisi siirtymässä pääministeri Stefan Löfvenin (sd.) johtamalta koalitiolta porvariallianssille.

Turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneen Helahälsingland.se-verkkolehden toimittaja Patrik Oksanen pitää ilmeisenä, että porvarihallitus asettaisi ohjelmassaan tiekartan Nato-jäsenyyteen eikä epäröisi edistää sitä aktiivisesti. Jäsenyys voisi hänen mukaansa kuitenkin toteutua vain siinä tapauksessa, että sosiaalidemokraatit tai ruotsidemokraatit vaihtaisivat leiriä ei-puolelta kyllä-puolelle.

Ruotsissa puolustus- ja turvallisuuskeskustelua ovat leimanneet Venäjän kasvanut uhka, vaikuttamisoperaatiot, kyberhyökkäykset, epäsymmetriset asejärjestelmät, tekoäly ja globaalit haasteet.

Virossa toimivan kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) vanhempi tutkija Pauli Järvenpää arvioi Ruotsin turvallisuuspoliittisen keskustelun vasta heräilevän vuosikymmeniä kestäneestä horrostilasta.

– Tukholmassa oli kuviteltu, että historia on päättynyt ja että demokratian ja oikeusvaltion ihanteet ovat voittaneet, Järvenpää sanoo.

Kun sodan uhan otaksuttiin kylmän sodan jälkeen pysyvästi väistyneen, Ruotsin kansallinen puolustus ajettiin maassa alas poliittisin päätöksin ja vapautuneet taloudelliset resurssit suunnattiin muualle.

– Puutteet tulivat surullisella tavalla esille Ruotsin viimevuotisessa Aurora 17 -suursotaharjoituksessa. Vapaaehtoinen asevelvollisuusjärjestelmä ei kyennyt tuottamaan tarvittavaa reserviä, sotilaiden varustus oli vanhanaikaista, eikä yhteensopivuus muiden maiden asevoimien järjestelmien kanssa ollut läheskään kuvitellulla tasolla, Järvenpää arvioi.

Järvenpään mukaan sekä Ruotsille että Suomelle olisi hyötyä yhteisen Nato-pohjaselvityksen laatimisesta.

Lue lisää Verkkouutisten Plus -palvelusta kirjautumalla sisään.

Kommentit