Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasian esitutkintapöytäkirjat ovat tuoneet julki kaksi eri muistiota, jotka molemmat tehtiin ulkoministeriössä al-Holin leiristä lokakuussa 2019.
Pyynnön ensimmäisen muistion laatimisesta ja Haaviston ohjeet sen sisällöstä esitti ministeriön alivaltiosihteerille ministerin erityisavustaja Joel Linnainmäki 18. lokakuuta 2019.
Toinen muistio on tehty sen jälkeen. Sitä käytettiin valtioneuvoston iltakoulun ja tasavallan presidentin informoinnissa.
* Ensimmäinen muistio käsitteli al-Holin tilannetta ja asioita varsin suoraan. Muistio oli vain liuskan ja kahdeksan kappaleen pituinen. Siinä todettiin muun muassa tuolloin muutoin yleisesti myöntämättä jätetty asia, että al-Holin lasten äidit ja huoltajat saatettaisiin tuoda Suomeen lasten mukana.
* Toinen muistio päivättiin kahdeksan vuorokautta ensimmäisen jälkeen. Toinen muistio koostui 20 pointista ja oli sisällöltään ympäripyöreämpi. Se luettiin maan hallituksen ”al-Hol-iltakoulussa” 31.10.2019. Ulkoministeri Haavisto vetosi myöhemmin kaikissa al-Holin toimissaan juuri tähän iltakoulussa esiteltyyn ”toimintalinjaan”. Pöytäkirjojen mukaan toinen muistio toimitettiin myös tasavallan presidentin kanslialle.
ENSIMMÄINEN MUISTIO kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:
ULKOMINISTERIÖ 23.10.2019 LUONNOS Ei-julkinen
Al-Holin leirillä olevien suomalaisten avustaminen
Ulkoministeriön lähtökohta on, että al-Holin leirillä olevien suomalaisten avustamisessa otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus ja konsulipalvelulain periaatteet. Asiassa toimitaan oikeuskanslerin antaman vastauksen OKV/998/1/2019 mukaisesti.
Oikeuskanslerin vastauksen pohjalta lähtökohtana pidetään, että ainakin lapset al-Holin leiriltä saadaan turvaan kohtuullisen ajan kuluessa ja tarvittaessa nopeasti, jos turvallisuusriskit alueella kasvavat.
Mikäli perheenjäsenten erottaminen toisistaan apua annettaessa ei ole turvallisuustekijät tai käytännöt (sic) syyt huomioon ottaen mahdollista siten, että apu kohdistuu vain lapsiin, toimitaan oikeuskanslerin linjauksen mukaan niin, että lasten etu ei jää toteutumatta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että lasten äidit ja huoltajat (tai osa heistä) seuraavat lasten mukana. Tämä (sic) tilanteen vaikutusta sisäiseen turvallisuuteen arvioi Supo ja hallitus ottaa siihen kantaa.
UM rakentaa väliaikaisen valmiuden avustaa Erbiliin mahdollisesti tulevia Suomen kansalaisia konsulipalvelulain mukaan. Heille myönnetään kotimatkaa varten tarvittavat matkustusasiakirjat. Nykyisen arvion perusteella voidaan käyttää laissez-passer-asiakirjaa.
Mikäli tulee tarpeelliseksi, ennen kaikkea lasten kohdalla, avustaa kulkua al-Holista Irakin rajalle, UM/konsulipalvelut yhdessä Suomen ja alueen turvallisuusviranomaisten kanssa suunnittelevat tällaisen reitityksen, ottaen huomioon muiden Pohjoismaiden kokemukset. Paikallisten yhteistyötahojen tukea voidaan käyttää.
Pyritään välttämään tilannetta, jossa Erbiliin tulleet henkilöt joutuvat sellaiseen odotusjaksoon, jossa he altistuvat uusille turvallisuus- tai terveysuhille, ja jossa he saattaisivat joutua tiedotusvälineiden kiinnostuksen kohteeksi.
Nykyisen arvion mukaan DNA-tutkimuksen tekemiselle ei ole tarvetta, sillä lakiin pohjautuvaa velvoitetta siihen ei ole. Henkilöt pyritään tunnistamaan puhuttamalla ja olemassa olevan asiakirja-aineiston perusteella. Lopullinen tunnistaminen sekä alueella syntyneiden lasten rekisteröinti jäävät tehtäväksi Suomessa.
Lasten oikeuksien ja edun toteutumiseksi ulkoministeriö toimii kansainvälisten sopimusten sekä konsulipalvelulain periaatteiden mukaisesti. Päätöksiä toimintalinjasta viedään hallituksen päätettäväksi kuitenkin ainakin silloin, kun konsulipalvelulain periaatteiden mukainen toiminta on mahdotonta, tai mikäli turvallisuusriskit myös ministeriön/ministeriöiden omalle henkilökunnalle muodostuvat poikkeuksellisiksi. +++
TOINEN MUISTIO kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:
UMI HAAVISTO / ILTAKOULU 31.10.2019PUHEENVUORO KOILLIS-SYYRIAN TURVALLISUUSTILANNE / AL-HOLVARAUS: KAIKKI PUHEENVUOROSSA ESITETYT ASIAT OVAT LUOTTAMUKSELLISIA VIRANOMAISTEN TOIMIEN JA AVUSTETTAVIEN HENKILÖIDEN YKSITYISYYDEN SUOJAAMISEKSI
1. Turkin hyökkäys Syyriaan 9.10.2019 on muuttanut myös 70 000 hengen Al-Hol -leirin tilannetta epävakaammaksi. Leirin vartioinnissa ja huollossa on tapahtunut heikennyksiä, kaikki kansainväliset järjestöt eivät ole voineet toimia, leirin sisäinen ilmapiiri on muuttunut vaarallisemmaksi. Läheisen kaupungin Hassakehin sairaala, jossa vaikeampia tapauksia Al-Holin leiriltä hoidettu, on joutunut keskittymään hyökkäyksen uhreihin.
2. Ulkoministeriön linjana on ollut pyrkiä takaamaan humanitaaristen järjestöjen työ leirillä, mm. tukemalla Punaisen Ristin kenttäsairaalaa, jossa ollut myös suomalaisia työntekijöitä, sekä selvittämään mahdollisuuksia hädänalaisten lasten evakuoimiseksi alueella toimivien kansainvälisten järjestöjen, kuten ICRC:n ja WHO:n kautta. Tilannetta on seurattu tavoitteena katsoa tosiasiallisia mahdollisuuksia lasten evakuoimiseksi pois kriisialueelta.
3. Lisäksi on kansainvälisen rauhanvälitysjärjestön avustuksella käyty leirillä siten, että mukana ollut myös suomalainen, kokenut asiantuntija. On pidetty myös yhteyttä toimijoihin, jotka ovat avustaneet muiden maiden kansalaisia pois leiriltä turvaan.
4. Turkin hyökkäyksen aikaan vahvistuivat tiedot leirin turvallisuustilanteen heikkenemisestä sekä erilaisista spontaaneista yrityksistä lähteä leiriltä kohti Irakin rajaa.
5. Ulkoministeriössä tehtiin päätös konsulitoimiin varautumisesta Irakissa, Erbilin kaupungissa, siltä varalta, että spontaanisti Irakin puolelle tulisi Al-Holin leirillä tai muualla kriisialueella olevia suomalaisia.
6. Samalla muodostettiin (poistettu) johdolla ulkoministeriöön task force, jonka erityisenä tehtävänä on Al-Holin leirillä olevien suomalaisten lasten auttaminen ja turvaan saattaminen kriisialueelta. (poistettu) toimii tässä tehtävässä väliaikaisesti ulkoministerin erityisedustajana.
7. Oikeuskansleri on ratkaisussaan 9.10.2019 käsitellyt suomalaisten lasten tilannetta Al-Holin leirillä, ja todennut: ”Oikeudellinen arvioni on, että perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti perustuslain 7 §, lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappale, 6 artikla ja niiden perustuslain 22§:ssä säädetty turvaamisvelvoite puoltavat sitä, että valtioneuvosto pyrkii kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja konsulipalvelulain mukaisten toimivaltuuksiensa nojalla ja puitteissa kotiuttamaan ainakin suomalaiset (lapset) ja heihin rinnastuvat lapset.”
8. Suomalaisten ulkomailla avustamiseen ja mahdolliseen kotiuttamiseen liittyvissä asioissa toimivaltainen viranomainen on ulkoministeriö (OKa 12.6.2019, 2.10.2019). UM voi pyytää muilta viranomaisilta virka-apua.
9. Tilanne kriisialueella toimittaessa on erittäin vaikea. Osapuolia ovat mm. lasten vanhemmat, muut perheenjäsenet, kurdihallinnon edustajat, Syyrian viranomaiset sekä niiden maiden viranomaiset, joiden kautta mahdollinen poistuminen leiriltä tapahtuu.
10. Kurdihallinnon edustajat ovat korostaneet, että he haluavat asioida nimenomaan leirillä olevia kansalaisia edustavien valtioiden viranomaisten kanssa, joten lasten auttaminen vain kansainvälisten järjestöjen kautta ei ole ollut mahdollista.
11. Juridisena välineenä konsulipalvelujen antamisessa suomalaisille lapsille on konsulipalvelulaki, Konsulipalvelulain nojalla tehtävän, yksittäistä kansalaista koskevan yksilöllisen harkinnan ja sen mukaiset ratkaisut tekee asiaan määrätty virkamies virkavastuulla. Tässä tapauksessa asiaan määrätty virkamies on ulkoministeriön väliaikainen erityisedustaja tai hänen sijaisensa.
12. Kunkin lapsen tilanne on arvioitava erikseen, ja konsulipalvelulain 15 ja 16 § mukainen ratkaisu koskee ainoastaan yksittäistä lasta tai saman perheen lapsia. Al-Holin tapauksessa tällainen ratkaisu koskee lapsen tai saman perheen lasten avustamista evakuoinnin järjestämisessä kriisialueella lähimmälle turvalliselle alueelle tai kotimaahan hänen henkilökohtaisen turvallisuutensa suojelemiseksi.
13. Virkamies tekee ratkaisut virkavastuulla. Tilanteessa otetaan huomioon mm. lapsen terveydellinen tilanne ja lapseen välittömästi kohdistuvat uhat. Ratkaisuissa otetaan huomioon, että suomalaisilla viranomaisilla ei ole Pohjois-Syyriassa voimankäyttövaltuuksia, vaan kaikki ratkaisut tapahtuvat neuvotteluteitse. Lapsen etu on kaikissa tapauksissa ratkaiseva siten, että virkamiehen arvioitavaksi jää, tarkoittaako lapsen edun toteutuminen myös lapsen huoltajan evakuoimisen avustamista.
14. Mikäli jonkin toisen valtion viranomainen kohdistaa lapsen vanhempaan/huoltajaan pakkokeinoja, joita Suomen konsuliviranomaiset eivät voi estää, lapsen edun ensisijaisuus voi tarkoittaa, että lapsi evakuoidaan (Suomeen) yksin.
15. Konsulipalvelulain mukainen evakuointi tapahtuu henkilön omalla kustannuksella.
16. Yksittäistä lasta koskevia viranomaisratkaisuja ei viedä valtioneuvoston päätettäväksi (kuten ei viedä muitakaan vastaavia viranomaisratkaisuja). Pääministeri, ulkoministeri, Tasavallan Presidentti sekä valtioneuvosto pidetään tietoisina viranomaistoimista ja -ratkaisuista. Yksityisiä lapsia ja aikuisia koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä.
17. Viranomaistyön ja konsuliavun kohteiden suojaamiseksi on tärkeää pidättäytyä kaikista julkisista kannanotoista. Lausunnoista vastaavat tarvittaessa pääministeri ja ulkoministeri.
18. Julkisuuden osalta kurdihallinto pyrkii tekemään omaa työtään ja vastuutaa mahdollisimman näkyväksi. Tätä ei voida kokonaan välttää, mutta tätä pyritään mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan.
19. Leirillä olevien henkilöiden tai heidän sukulaistensa lausuntoja ei myöskään kannata kommentoida. Leirillä olevat henkilöt antavat lausuntoja tilanteessa, jossa leirillä vallitsee erittäin vahva ISIS-kontrolli, ja jossa muunlaisia lausuntoja antavat voivat olla välittömässä vaarassa.
20. Kansainvälisen tilanteen osalta kaikilla valtioilla, joiden kansalaisia on al-Holin leirillä, on samat vaikeudet ja sama kasvava ymmärrys tilanteen kestämättömyydestä. Kaikki toimivat oman lainsäädäntönsä ja kv. sopimusten pohjalta. Pohjoismailla on aktiivista tiedonvaihtoa tilanteesta, mutta omien toimenpiteiden yksityiskohtia ja aikatauluja halutaan turvallisuussyistä suojella. Esimerkiksi eilen Tukholmassa PN:n kokouksen yhteydessä istuttiin vain ministerit -kokoonpanossa, jossa tämäkin asia oli esillä. Pohjoismaiden lisäksi aktiivista tietojenvaihtoa ollut mm. Saksan ja Itävallan kanssa.
<UMI HAAVISTO puheenvuoro iltakoulussa.docx>
KASPERI SUMMANEN
JUHA-PEKKA TIKKA
