Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un voi iskeä Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltoihin ensin, jos hän kokee Washingtonin uhkaavan hallintonsa olemassaoloa ja uskoo siksi hyökkäyksen olevan ainoa vaihtoehto, arvioi Council on Foreign Relations -ajatushautomon tutkija Michael Dempsey.
Dempsey on Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun DNI:n entinen johtaja.
Pohjois- ja Etelä-Korean välit ovat viime kuukausina olleet kireät Pohjois-Korean ydinohjelman vuoksi, mutta olympialaiset näyttävät tuoneen maiden välille odottamatonta liennytystä. Liennytyksestä huolimatta Pohjois-Korean uskotaan pelaavan aikaa jatkaakseen ydin- ja ohjusohjelmiensa kehittämistä.
Yhdysvaltain ja Etelä-Korean mediat ovat uutisoineet viime kuukausien aikana runsaasti USA:n mahdollisesta sotilaallisesta iskusta Pohjois-Koreaa vastaan Kim Jong-unin luoman ydinaseuhan ratkaisemiseksi. Kyse on niin sanotusta rajatusta ”verisen nenän” iskusta. Sen tarkoituksena olisi näpäyttää diktaattori Kim Jong-unia ja näyttää pohjoiskorealaisille, että Yhdysvallat on tosissaan.
Dempsey korostaa War On The Rocks -sivuston julkaisemassa kirjoituksessa, että myös Kim Jong-un voi turvautua aggressiivisiin toimiin, jos hän kokee joutuneensa nurkkaan ajetuksi.
– Tässä skenaariossa Kim saattaa harkita aggressiivisia vaihtoehtoja, kuten uusia ohjus- ja ydinkokeita, ennaltaehkäiseviä kyberhyökkäyksiä Yhdysvaltoihin ja Etelä-Koreaan, erikoisjoukkojen tekemiä rajoitettuja iskuja Soulissa tai jopa ennaltaehkäiseviä, sotilaallisia iskuja USA:n huolto- ja kuljetuskeskuksiin Etelä-Koreassa.
Dempsey uskoo tämän skenaarion olevan todennäköinen muutamasta oleellisesta syystä.
Yhdysvallat on viimeisten vuosikymmenten aikana painostanut moneen otteeseen Pohjois-Koreaa diplomaattisesti ja taloudellisesti maan hallinnon jatkaessa aseohjelmiensa kehittämistä.
Dempseyn mukaan Pohjois-Korean johtajat olivat usean vuoden ajan täysin oikeassa arvioidessaan, että yhdysvaltalaiset päättäjät eivät tosissaan harkinneet iskua, koska pitivät konfliktin syttymisen hintaa liian korkeana. Samalla luotettiin Kiinaan, jos talouspakotteet alkoivat kiristää tilannetta liikaa.
– Kimin näkökulmasta katsottuna on syytä kysyä, ovatko nuo oletukset vielä päteviä.
Viimeisen vuoden aikana USA:n johtajien, etenkin presidentti Donald Trumpin, Pohjois-Koreaan kohdistama retoriikka on muuttunut uhkaavammaksi. Samaan aikaan Yhdysvallat on lisännyt sotilaallista toimintaansa Korean niemimaalla.
– Talouden näkökulmasta Kiina on puolestaan turhautunut sekä Kimin käytökseen että USA:n jatkuviin vaatimuksiin kovemmasta asennoitumisesta Pohjois-Koreaa kohtaan.
Kiina on hiljalleen alkanut asettaa Pohjois-Korealle yhä kovempia sanktioita rajoittamalla öljyn vientiä ja lopettamalla teräksen ja elintarvikkeiden maahantuonnin.
– Kun nämä toimet lasketaan yhteen, ne saattavat saada Kimin vakuuttuneeksi siitä, että vakiintuneet säännöt ovat muuttuneet perusteellisesti ja että hän on vaarassa.
– Uudet rasitteet saattavat saada Kimin vakuuttuneeksi siitä, että hänen pitää osoittaa päättäväisyytensä ja muistuttaa ennaltaehkäisevästi USA:ta, kuinka kalliiksi voimatoimin tehty regiimin vaihdos tulisi.
Dempsey muistuttaa, että Pohjois-Korealla on tapana nostaa panoksia ja turvautua jännitteiden noustessa sotilaalliseen voimaan, jos se nähdään tarpeelliseksi.
