Verkkouutiset

Taru Sormusten herrasta -trilogia on kaikkien aikojen myydyimpiä kirjoja ja elokuvaklassikko.

Näin Neuvostoliitto vaikutti Taru Sormusten Herraan Suomessa

Kun englanniksi puhuttiin Idästä, suomeksi puhuttiin Mordorista.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

J.R.R. Tolkienin (1892-1973) suurtrilogia Taru sormusten herrasta (The Lord of the Rings) julkaistiin ensi kertaa vuosina 1954-1955. Yksi kaikkien aikojen myydyimmistä kirjoista muuntui palkituksi suurelokuvien sarjaksi 2001-2003.

Fantasiakirjasta tehtiin myös ainutlaatuinen suomennos vuosina 1972-1975. Sen sai tuolloin vain 23-vuotiaana tehtäväkseen nykyinen konkarisuomentaja Kersti Juva, joka työsti kahta ensimmäistä osaa kirjailija Eila Pennasen kanssa.

Kersti Juva on julkaissut työstään teoksen kääntäjänä uutuuskirjan Tolkienin tulkkina (SKS Kirjat), joka kertoo fantasiaromaaniin liittyvistä ainutlaatuisista vaikeuksista. Miten teoksen valtava nimistö sai suomenkieliset vastineensa ja miten eri hahmojen puhetavat kääntyivät suomeksi? Tolkien myös osasi itse jonkin verran suomea, joka piti rimaa korkealla.

Yllättäen Tolkienin tulkkina -kirjan suomennoksista paljastuu teoksessa muutama poliittinen ajankuva.

Kersti Juva kertoo itsesensuurista.

Suomensimme Tarua Sormusten herrasta 1970-luvun alussa, jolloin Suomessa varottiin kautta linjan sanomasta mitään poikkipuolista Neuvostoliitosta. Niinpä Eila Pennanen halusi hiukan laimentaa ajatusta, että Paha uhkaa idästä. En pannut vastaan, Kersti Juva kirjoittaa teoksessaan.

Alkuperäisessä kirjassa on lause ’Against the Shadow in the East,’ said Strider quietly. Kersti Juva käänsi kohdan muotoon Vastustaakseen Varjoa joka tulee Idästä, mutta Eila Pennanen muutti sen muotoon Vastustaakseen Varjoa joka tulee Mordorista.

Toinen käsittely koski Westernesse-aluetta, joka oli Numenorin eli länsi-maan yhteiskielinen nimi. Tolkienin mukaan sana tuli yhdistelmästä western + ranskalaiskaikuisesta esse-päätteestä.

Tämän nimen kääntämättä jättäminen on ehkä kaikkein mielenkiintoisin ratkaisumme. Sen takana oli Eila Pennanen, mutta en nähnyt mitään syytä olla eri mieltä, Kersti Juva kirjoittaa.

Hän halusi häivyttää hiukan asetelmaa, jossa kaikki hyvä ja kaunis tulee lännestä. Elettiin 1970-luvun alkua, ja länsimaiden ihannointi tulkittiin helposti idän (siis Neuvostoliiton) väheksymiseksi. En pannut vastaan.

Sen verran minua kuitenkin nolotti, etten paljastanut ratkaisun kaikkia taustoja kolmannen osan liitteissä, vaan tyydyin toteamaan, että kääntäminen osoittautui ylivoimaiseksi. Omasta ajastaan on vaikea irrottautua.

Toisaalla kirjassa Juva kertoo myös elämästään vuonna 1974.

Aamupäivällä levitin yliopistolla vallankumouksellisia julkaisuja, iltapäivällä käänsin kotona Tolkienia, illalla istuin kokouksissa Uudella ylioppilastalolla ja kokousten jälkeen kaljalla Kaivopihassa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)