Näin natsit omivat joulun – hakaristipipareita ja demonitaikoja

Natsien käsissä joulustakin tuli 1930-luvulla arjalaisen rodun perinnön juhla.

Järjestäytynyttä uskontoa uhkana pitänyt natsipuolue aloitti perinteiden muuttamisen Saksassa jo ennen valtaannousuaan 1933, kertoo Georgia State -yliopiston historian professori The Conversation sivuston kirjoituksessaan.

Aluksi tämä näkyi esimerkiksi nationalistisena propagandana ja antisemitisminä juhlapäivien yhteydessä.

Valtaannousun jälkeen natsit aloittivat kuitenkin järjestelmällisen propagandatyön uskonnollisten perinteiden valjastamiseksi omaan aatteeseensa sopivaksi välineeksi. Suuri valtionkoneisto propaganda- ja valistusministeriön johdolla piti huolen, että joulustakin tuli monella tapaa natsien ideologian mukainen.

Uhkana nähdyt kristilliset perinteet saivat natsien käsissä väistyä uuspakanallisen kulttuurin ja arjalaisen rodun perinnön juhlan tieltä. Monet tavat saivat uuden selityksen.

Esimerkiksi kynttilöiden sytyttäminen kuuseen kuvasi pakanallista valon palaamisen kaipuuta vuoden lyhimpänä päivänä.

Kynttilöiden sytyttämisen sanottiin luovan ”pakanallisen demoninoituuden” ilmapiirin. Näin kristillisen joulun Beetlehemin tähti ja Jeesuksen syntymä istutettiin natsien muinaisgermaaniseen mytologiaan.

Ajatusmaailmaa tuki osaltaan myös aikakauden tiede, sillä jo 1800-luvulla historioitsijat, teologit ja kirjailijat olivat esittäneet tapojen olevan jäänteitä esikristilliseltä ajalta.

Teemaan sopivat myös muun muassa natsien symbolinaan käyttämää hakaristia muistuttavat, germaanisen auringonkehrän muotoiset piparkakut.

Natsi-muutoksia tehtiin myös suosittuihin joululauluihin. Ne näkyivät niin laulukirjojen sanoissa kuin kuuluivat radioissakin. Osasta natsien joululauluja tuli niin arkisia, että niitä laulettiin sotien jälkeenkin pitkään osana jouluperinteitä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt