Yhdysvaltojen sodanjohdossa huolitaan joukkojen siirtämisen vaikeudesta Euroopassa. Kankeat ja vaihtelevat rajamuodollisuudet, heppoiset tiet ja sillat ja nikottelevat rautatiejärjestelmät voisivat tosipaikan tullen määrätä siitä, kuka voittaisi konfliktissa Venäjää vastaan.
Washington Post paljastaa tämän käyneen kivuliaasti ilmi Valkoisen talon sotapelissä. Siinä mallinnettiin Venäjän ja Naton välistä sotaa Euroopassa. Logistiikan pettäminen johti skenaariossa Naton tappioon.
Eräs sotapeleissä toistuva ongelma liittyy pohjoisen Puolan Suwalkin alueeseen. Noin sata kilometriä leveän alueen luoteisrajalla on Venäjän Kaliningrad, koillisrajalla Nato-maa Liettua ja kaakkoisrajalla Venäjälle läheinen Valko-Venäjä. Vaikeasti puolustettava alue olisi tosipaikan tullen Baltian maiden ainoa maalinkki Nato-liittolaisiin. Suwalkin alueen läpi kulkee vain yksi rautatie ja kaksikaistainen maantie. Se on myös Venäjän Kaliningradin kattavan ilmatorjunta-aseistuksen kantaman sisällä.
Joukkojen siirtäminen Euroopassa on hankalaa. Natolla on vain verrattain pienet määrät kalustoa ja sotilaita Venäjän rajanaapurimaissa. Tositilanteessa täydennysten olisi matkattava rintamalle satoja kilometrejä ja ylitettävä useita rajoja. Tällä hetkellä sotilaiden siirtyminen vaikkapa Saksasta Puolaan vaatii 17 eri lomakkeen täyttämistä rajalla. Raskasta sotakalustoa kuljettavat kuorma-autot taas pääsevät Saksan teille vain öisin viikolla. Baltiassa rautatiet ovat taas leveämmät kuin Länsi-Euroopassa. Se merkitsee, että kalusto on purettava junista ja lastattava toisiin Puolan ja Liettuan rajalla. Tämä voi kestää helposti useita päiviä.
Venäjällä kerrotaan taas olevan etenkin entisissä neuvostomaissa paikoin Natoa paremmat tiedot silloista, teistä ja infrastruktuurin heikkouksista. Venäjä pystyy myös siirtämään joukkojaan omien rajojensa sisällä erittäin nopeasti.
Avoimen sodan syttyminen poistaisi paljon esteitä joukkojen liikkeiltä. Ongelmana on kuitenkin vaikeasti määriteltävä hybridisodankäynti ja varsinaista sotaa edeltävä epävarma aika.
Kahdesta viikosta tuli neljä kuukautta
Logistiikan vaikeus on näkynyt Naton harjoituksissa. Esimerkiksi viime vuonna amerikkalaisten Stryker-panssariajoneuvojen saaminen Georgian harjoituksista junalla takaisin Saksaan vaati neljä kuukautta. Sotilaat joutuivat myös matkustamaan omalla kyydillään Strykereiden edeltä – ilman aseitaan. Matkaan oli alun perin varattu kaksi viikkoa.
– Meidän on kyettävä liikkumaan yhtä nopeasti tai nopeammin kuin Venäjä, jotta voimme toimia tehokkaana pelotteena, entinen Yhdysvaltain armeijan Euroopan komentaja, kenraaliluutnantti evp Ben Hodges toteaa.
Hodges on pitänyt Euroopan joukkojen logistiikkaongelmia tapetilla jo pitkään. Hänen mukaansa Naton on kyettävä saamaan nopeasti niin paljon kalustoa ja miehiä liikkeelle, ettei Venäjä sorru ”karmeaan virhearvioon”.
Hodges on pyrkinyt lobbaamaan Eurooppaan sotavoimien liikkumista helpottavaa ”sotilaallista Schengen-aluetta”.
Ajatusta tuetaan muun muassa Baltiassa. Hodgesin mukaan kyse olisi kuitenkaan koskaan aitoa Schengen-aluetta vastaavasta täysin vapaasta liikkuvuudesta. Tavoittena olisi pikemminkin yhteinen käytäntö Nato-kaluston siirtämiseen rajojen yli.
Kenraali evp ja Yhdysvaltain entinen Nato-suurlähettiläs Douglas Lute pitää kuljetuspulmia isomman ongelman yhtenä oireena.
– Me haastamme nyt kuvaa yhtenäisestä, vapaasta ja rauhallisesta Euroopasta, joka meillä on ollut viimeiset 25 vuotta. Se ei ole yhtenäinen, se ei ole vapaa eikä siellä vallitse rauha, hän toteaa.
