Itävaltalainen tuomioistuin langetti kesäkuussa eläkkeellä olevalle everstille kolmen vuoden vankeusrangaistuksen Venäjän vakoojana toimimisesta. 71-vuotiaaksi Martin Mölleriksi mediassa tunnistettu upseeri oli toiminut NATO:n tehtävissä ja vuotanut lähes 30 vuoden ajan arkaluontoista tietoa ja asiakirjoja Venäjän sotilastiedustelu GRU:lle. Möllerin on kerrottu tienanneen vakoilulla vuosien saatossa ainakin 810[nbsp]000 euroa. Hän jäi kiinni syksyllä 2018.
Itävaltaa kuohuttanutta tapausta on käytetty varoittavana esimerkkinä Venäjän soluttautumisesta läntisiin tiedustelu- ja turvallisuuselimiin. Skandaalin on myös kerrottu nakertaneen liittolaismaiden luottamusta Itävallan tiedusteluun.
Vaikka tapauksesta käytiinkin oikeutta suljettujen ovien takana, on slovakialainen DennikN -päivälehti onnistunut selvittämään kattavasti tapauksen historiaa ja salattuja yksityiskohtia. Ne valottavat GRU:n toimintatapoja ulkomaisten agenttien käsittelyssä.
Martin Möller oli tiuhaan yhteyksissä GRU:n kanssa, sai koulutusta viestintälaitteiden käyttöön ja tapasi vakoojanuransa aikana merkittäviä venäläisiä tiedusteluvirkailijoita. Monet näistä tapaamisista järjestettiin Slovakiassa.
Slovakialaislehden tutkimusten perusteella eversti Mölleriä pidettiin GRU:ssa arvokkaana agenttina vielä senkin jälkeen, kun hän jäi eläkkeelle vuonna 2013.
Tapaamisia ja agenttiverkko
Useiden tapausta ja oikeudenkäyntiä läheltä seuranneiden lähteiden mukaan Martin Möller värvättiin GRU:n palvelukseen Iranissa 1980-luvun lopulla. Itävaltalaisupseeri toimi tuolloin YK-tehtävissä Lähi-idässä. Värvääjä oli Neuvostoliiton silloinen sotilasattasea Iranissa. Häntä kutsutaan nimellä ”Juri J”.
Diplomaattistatuksen turvin toiminut venäläinen tiedustelu-upseeri opetti Möllerille erilaisia vakoilu- ja viestintätekniikoita. Vakoojan kerrotaan alkaneen tuolloin toimittaa venäläiskäsittelijälleen tietoja Itävallan asevoimien toiminnasta.
Eurooppaan palattuaan Möller tapasi GRU:n agentteja muun muassa Itävallan Wienissä ja Slovakian Bratislavassa. Siitä tuli vuosien saatossa eräs vakoojan ja GRU:n kohtaamisten vakiopaikkoja. Slovakian ja Itävallan lisäksi tapaamisia tunnettujen Venäjän tiedustelu-upseerien kanssa järjestettiin aina vuoteen 2018 asti Tshekissä, Koratiassa, Unkarissa ja Sloveniassa.
Tapaamisia valmisteltiin reportaasin mukaan perusteellisesti Moskovassa. Käytännön järjestelyjä hoiti laaja diplomaatteina toimineiden GRU:n agenttien verkosto eri maissa.
Martin Möllerillä kerrotaan olleen liki kolmen vuosikymmenen aikana vain kaksi varsinaista käsittelijää. Agentti siirtyi vuonna 2000 Juri J:ltä Igor Zaitseviksi tunnistetun GRU-upseerin hoteisiin. Zaitsevin aikana Möller oli yhteyksissä GRU:n pahamaineisen yksikkö 29155:n kanssa. Sen on kerrottu vastaavan erilaisista salamurha- ja horjutusoperaatioista Euroopassa.
Yksikkö on viime vuosina liitetty esimerkiksi Moldovan erikoiseen vallankaappausyritykseen ja Britannian ja Montenegron myrkkyiskuihin. Yksikön on kerrottu vastaavan erilaisista salamurha- ja horjutusoperaatioista Euroopassa. Mediapuheita yksikkö 29155:stä on kuitenkin myös toppuuteltu ylimitoitettuina.
Satelliitteja ja metsäkätköjä
Martin Möller sai GRU:lta oppaan, jossa annettiin ohjeita muun muassa siihen, mitä hänen tulisi tehdä, jos hän uskoo paljastuneensa. Käsikirjassa kerrottiin myös tietojen hankkimisesta ja salattujen viestien lähettämisestä. Opas löytyi tutkinnan yhteydessä Möllerin tietokoneelta.
Vakoojan kerrotaan viestineen vuosien saatossa Venäjän tiedustelun kanssa salatulla Internet-viestijärjestelmällä, muistitikuilla ja koodikirjeillä. Reportaasin mukaan Möllerille annettiin lisäksi välineet ja koulutus viestimiseen Venäjän Strela-3-sotilassatelliittien kautta. Möllerin kerrotaan jatkaneen satelliittijärjestelmän käyttöä vielä eläköitymisensä jälkeenkin.
Teknologian lisäksi Venäjän agentti luotti myös vanhanaikaisiin keinoihin. Martin Möllerin kerrotaan esimerkiksi toimittaneen materiaaleja kätköihin, joista venäläiset tiedustelu-upseerit hakivat ne myöhemmin. Eräs sellainen sijaitsi metsässä bussilinjan päätepysäkin lähistöllä Itävallan pääkaupunki Wienin liepeillä.
Valtava aineisto
Venäjä sai vuosien saatossa itävaltalaiseverstiltä suuret määrät erilaista tiedustelutietoa. Möllerin kerrotaan antaneen GRU:lle tietoja esimerkiksi itävaltalaisten sotilasyksiköiden toiminnasta ja varusteista sekä tutka- ja ilmatorjuntajärjestelmistä.
Möllerillä oli asemansa ansiosta pääsy salaisiin NATO-tietoihin. Venäjälle meni reportaasin mukaan arkaluontoista tietoa sotilasteknologiasta kuten esimerkiksi panssariajoneuvoista sekä Saksan asevoimien liikkeistä ja ”NATO-hankkeista”.
Vakooja hankki tietonsa muun muassa kuvaamalla pienoiskameralla ruudultaan Itävallan asevoimien, Euroopan puolustusvirasto EDA:n ja NATO:n tietoja.
Toiminta on jopa saattanut vaarantaa suoraan operaatioissa olevia NATO:n joukkoja. GRU:n kerrotaan pitäneen erittäin suuressa arvossa tietoja vastatoimista, joita NATO on kehittänyt tienvarsipommeja varten Afganistanissa.
Tiedot ovat lähteiden mukaan voineet auttaa Venäjän tukemia terroristeja aiheuttamaan mahdollisimman suuria vahinkoja liittouman joukoille.
