Verkkouutiset

Näin lennokit valtaavat taivaita – käyttö sodassa myyntivaltti

Kiina ja Venäjä kurovat USA:n lennokkietumatkaa kiinni.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Droonit, maasta ohjatut kiinteäsiipiset tai helikopterityyyppiset taistelulennokit nousivat yleiseen tietoisuuteen syksyllä 2002. Tuolloin Yhdysvaltain tiedustelupalvelu surmasi lennokin ampumalla ohjuksella kuusi terroristeiksi luokittelemaansa ihmistä autoonsa Jemenissä. Koneen tukikohta oli yhdessä amerikkalaisten lentosodankäynnin päätukikohdassa Djiboutissa.

Iskun jälkeen monet eurooppalaiset poliitikot kyselivät kuinka villiksi tilanne voi kehittyä jos muut valtiot saavat Yhdysvaltain etumatkan droonien kehittelyssä kiinni.  Monet vaativat yhteisiä sääntöjä droonien sotilaalliselle käytölle ennen kehityksen karkaamista käsistä.

Sääntöjä ei ole saatu aikaan ja drooneja on käytetty sotilaallisesti ainakin Libyassa, Afganistanissa, Irakissa ja Syyriassa. Viimeksi niitä on käytetty laajasti Armenian ja Azerbaidzanin sodassa.

Käyttö sotatoimissa on valmistajille myyntivaltti.  Esimerkiksi Itä-Ukrainassa ja Jemenissä on käytetty kaikkiaan 12 maassa tuotettua drooniteknolgiaa. Euroopan isoista maista Saksa suunnittelee suurikokoisen aseistetun taistelulennokin ottamista operaatiokäyttöön.

Suomessa on ainakin sotilaspiireissä keskusteltu siitä miten droonit voitaisiin kytkeä suunniteltuihin hävittäjähankintoihin, sillä kansainvälinen varustelukilpa näyttää vievän kehitystä miehittämättömien lantokoneiden suuntaan. Ne ovat huomattavasti halvempia kuin kalliit hävittäjät, joita nykyisillä ilmatorjuntakalustoilla pystytään ampumaan alas, kun taas lennokkien torjunnassa ei menetä ihmishenkiä.

Kiina ja Venäjä kurovat lennokkien kehittelyssä kiinni Yhdysvaltain etumatkaa ja Euroopan maista ainakin Espanja, Italia, Ruotsi ja Kreikka ovat Ranskan johdolla kehittäneet Neuroniksi nimettyä taistelulennokkia.

Yhdysvallat on aiemmin pyrkinyt kauppasäännöksillä estämään drooniteknolgian leviämistä. Donald Trumpin hallinto on kuitenkin nähnyt sen hyväksi kauppatavaraksi ja esimerkiksi maan puolustusministeriön lennokeista vastaavan virkamiehen Clarke Cooperin lausuntojen mukaan uusi politiikka auttaa maan liittolaisia paremmin varmistamaan kansalliset ja kaupalliset etunsa.

Clarken mukaan drooniteknolgian kauppoja harkitaan kuitenkin tapaus kerrallaan siten että myös kongressin vaatimat ihmisoikeusnäkökulmat otetaan huomioon.

Droonien kasvava sotilaskäyttö aiheuttaa monia huolenaiheita. Ne mahdollistavat ennen tavoittamattomien kohteiden maalittamisen ja tutkien välttämisen ilman että ampujaa voidaan välttämättä paikallistaa. Ampujana voi olla myös ei-valtiollinen terroristiryhmä.

Itä-Ukrainassa rekisteröitiin toissa vuonna päivittäin kaksikin droonilentoa yli rintamalinjan. ETYJin (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö) sodankäyntiä valvovien droonien toimintaa taas häirittiin elektronisen sodankäynnin laitteilla.

Droonien sotilaallinen käyttö on salamurhineen kansainvälisen oikeuden ja siviilien asemaa sodankäynnin aikana suojelevan Geneven sopimuksen näkökulmasta ongelmallista.

YK- järjestelmässä droonien sotilaallisen käytön säätelyssä ei ole päästy kunnolla etenemään. YK:lle on esitetty tehtäviksi valtioiden yhteisten käyttönormien laatimista ja drooniteknolgian vientivalvontaa jo olemassa olevan kansainvälisen asekauppasopimuksen puitteissa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)