Kirjoittajan mielestä työperusteinen oleskelulupaprosessi on nykyisin kestämätön. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Mauri Kotamäki: Näin kunnostetaan työperäinen maahanmuutto

Kuinka pääsemme nykyisestä neljästä kuukaudesta noin kuukauteen?

Hallitusohjelmassa luvataan kaikenlaista hyvää. Yksi lupaus liittyy monelle yritykselle tärkeään kohtaan: osaavan työvoiman saatavuuteen eli työvoimapulaan ja se menee näin (sivu 136):

Tehostetaan ja nopeutetaan työperusteisen oleskeluluvan käsittelyaikoja vahvistamalla edustustoverkkoa sekä purkamalla prosesseihin liittyviä pullonkauloja selvitysten pohjalta. Varmistetaan työperusteisten oleskelulupien nopea ja sujuva käsittely tavoitteena keskimäärin kuukauden käsittelyaika. Varmistetaan kausityöntekijöiden työperusteisten oleskelulupien riittävän nopea käsittely yritysten työvoimatarpeen turvaamiseksi. Parannetaan kausityöntekijöiden mahdollisuuksia vaihtaa työnantajaa.”

Erityisesti edellisessä sitaatissa tummennettu kohta on olennainen.

Nykyisin työperusteinen oleskelulupaprosessi on sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta kestämätön. Se ei tosin ole niin kestämätön, kuin vielä vähän aika sitten, jolloin työntekijän oleskelulupahakemuksen käsittely saattoi kestää jopa vuoden. Viimeisimmän tiedon mukaan käsittelyn odotettu aika on tällä hetkellä ”vain” neljä kuukautta. Edistystä on siis tapahtunut, mutta taso on vielä liian huono.

Iso kysymys kuuluu, että kuinka pääsemme nykyisestä neljästä kuukaudesta noin kuukauteen?

On selvää, että maahanmuuton byrokratiaa järkeistettävä. Nykyään lupatapauksessa esimerkiksi ensiksi työ- ja elinkeinotoimisto tekee omat selvityksensä, jonka jälkeen maahanmuuttovirasto tekee omat selvityksensä. Yhden luukun järjestelmään siirtyminen olisi ilmiselvä parannusliike.

Pullonkaulat liittyvät myös etukäteisvalvontaan, joka sisältää muun muassa vakuutusyhtiön todistukset työnantajan lakisääteisistä vakuutusmaksuista, selvityksen yrityksen henkilöstömäärästä (myös kokoaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden osuudet) ja liudan muita selvityksiä. On esimerkiksi epäselvää, että miksei maahanmuuttoa valvova viranomainen tee valvontaa mahdollisimman automaattisesti suoraan esimerkiksi maamme hyviä rekistereitä hyödyntäen?

Edelleen olisi pohdittava, että mihin ja kuinka järeää etukäteisvalvontaa tarvitaan Suomessa toimivien yritysten potentiaalisille työntekijöille? Suomessa noudatetaan itsestään selvästi Suomen lakia ja sopimuksia ja voi kysyä, missä määrin nykyinen valvontataakka kuuluisi tavallisen jälkikäteisvalvonnan piiriin. Yrityksiä ja työntekijöitä ei pidä kiusata tarpeettomalla byrokratialla.

Summa summarum, hallituksen tavoite on hyvä. Mutta kuinka hallitus meinaa kuukauden käsittelyajan tavoitteensa saavuttaa?

Kaikki tiedämme, että Suomeen pitäisi saada enemmän työperäistä maahanmuuttoa jo ikärakenteellisista syistä. Maahanmuuttojärjestelmä on lopulta ”helppo” korjata, mutta isompi (lue vaikeampi) kysymys on, kuinka Suomesta saadaan ulkomaalaiselle osaajalle nykyistä houkuttelevampi paikka työskennellä.

Siinäpä on tälle ja kaikille myöhemmille hallituksille miettimistä. Mutta korjataan nyt ensin kuitenkin se byrokratia.

 

 

Mauri Kotamäki

Mauri Kotamäki

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti, VTT