Aivotyön verottamisesta pitäisi Akavan mielestä siirtyä kulutuksen ja haittojen verottamiseen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Näin koulutuserot näkyvät maksetuissa veroissa

Korkeakoulutettujen keskusjärjestön Akavan pääekonomisti ehdottaa verotuksen painopisteen siirtoa.

Verohallinto on julkaissut ensimmäisen kerran koulutustietoon perustuvia tilastoja henkilöverotuksesta. Tilastojen mukaan korkeakoulutetut ihmiset maksavat huomattavan osan tuloveroista.

Esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus veronalaisia tuloja saaneista oli toissa vuonna 9,5 prosenttia, kun taas heidän osuutensa tuloveroista oli 24,3 prosenttia.

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kysyy, onko Suomen verojärjestelmä viritetty oikealla tavalla tulevaisuuden haasteita varten.

– Koko verojärjestelmä pitäisi uudistaa pitkän aikavälin ohjelmalla, joka ulottuu hallituskausien yli. Painopiste voitaisiin vihdoin siirtää talouskasvua vauhdittavan aivotyön verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Samalla huolehdittaisiin siitä, että työnteko ja yrittäminen on aina kannattavaa, Sorjonen toteaa Verkkouutisille.

Hän muistuttaa, että talouskasvu ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen nojaavat tuottavuuden paranemiseen ja korkeaan työllisyyteen. Kumpikin niistä perustuu yhä enemmän aivotyöhön eli osaamiseen ja aineettomiin investointeihin.

– Suomi ei ole riittävän houkutteleva investointien kohde, jotta hallitus onnistuisi tavoitteessaan kasvattaa tutkimus- ja kehitysinvestoinnit neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, Sorjonen toteaa.

Alemman korkeakouluasteen suorittaneita oli tulonsaajista 11,4 prosenttia, mutta heidän osuutensa tuloveroista nousi 15,9 prosenttiin. Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli tulonsaajista 9,2 prosenttia ja osuus tuloveroista 12,6 prosenttia.

Sen sijaan toisen asteen koulutuksen saaneiden osuus tulonsaajista oli toissa vuonna 39,7 prosenttia, mutta heidän osuutensa tuloveroista oli vain 30,3 prosenttia. Vailla mitään tutkintoa olevien määrä tulonsaajista oli 28,3 prosenttia ja osuus tuloveroista 12,1 prosenttia.

Tuloveroja määrättiin vuodelta 2018 yhteensä 30,8 miljardia euroa. Pääomatuloja oli 13,3 miljardia euroa, mistä 83 prosenttia oli veronalaisia.

– Veronalaisten tulojen mukaan tarkasteltuna ansiotuloilla on suurin merkitys alle 50 000 vuodessa tienaaville. Tämän ryhmän tuloista 97 prosenttia on ansiotuloja. Sen sijaan yli miljoonan tienanneille veronalaiset pääomatulot ovat 83 prosenttia veronalaisista tuloista, kertoo Verohallinnon ekonomisti Aki Savolainen Twitterissä.

Veronalaiset pääomatulot painottuvat yli 50-74-vuotiaille. Sen sijaan ansiotuloista eniten kohdistuu 40-59-vuotiaille.

Korkeimmat keskimääräiset verot olivat toissa vuonna Uudellamaalla, noin 9 400 euroa henkilöä kohden. Pienimmät verot olivat Pohjois-Karjalassa, missä tuloverojen keskiarvo jäi 5 500 euroon.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt