Koronavirus ei välttämättä katoa täysin rokotusten myötä. LEHTIKUVA / Getty Images / AFP Spencer Platt

Näin koronavirus voi jäädä pysyväksi riesaksi

Koronasta voi pitkällä aikavälillä muuntua lievempiä oireita aiheuttavaksi.

COVID-19 -koronaviruksesta voi ajan kanssa tulla yleinen, mutta huomattavasti vaarattomampi tauti, joka puhkeaa epidemioina säännöllisesti eri puolilla maailmaa. Pitkällä aikavälillä nykyisestä koronasta voi tulla yhtä vaaraton kuin lastentauti, kuin muista koronaviruksista, kertoo National Geographic.

Pittsburghin yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtajan Paul Duprex uskoo, että mikäli tarpeeksi moni ottaa rokotteen, viruksen tartuttavuusaste heikkenee. Tästä huolimatta tauti tulee tulevaisuudessa leviämään esimerkiksi niiden ihmisten parissa, jotka eivät suostu ottamaan rokotetta.

Muutos ei kuitenkaan ole salamannopea, vaan siihen vaikuttaa muun muassa vasta-aineiden kestävyys, viruksen evoluution nopeus ja immuniteetin laajuus. On mahdollista, että massarokotusten jälkeenkin syntyy paikallisia epidemiaryppäitä ja virusmuunnoksia, joiden vuoksi rokotteita täytyy päivittää. Siirtymä tavalliseen arkeen voi pahimmassa tapauksessa lykkääntyä vuosilla.

Imperial College Londonin epidemiologian professori Roy Anderson tiivistää tilanteen niin, että ihmisten tulisi henkisesti valmistautua koronaviruksen kanssa elämiseen.

– Ihmisten tulisi ymmärtää, että modernin lääketieteen ja rokotteiden ansiosta pystymme kontrolloimaan taudin kulkua, mutta virus ei silti tule vain katoamaan, Anderson selittää.

Väestön immuniteetti koronaa vastaan tulee vaikuttamaan ratkaisevasti siihen, miten virus kehittyy tulevaisuudessa. Ihmisillä on jo nyt osittainen suoja muita, muun muassa flunssaa aiheuttavia koronaviruksia vastaan. Tämän osittaisen suojan ansiosta suurimmalle osalle ihmisistä flunssan oireet ovat niin lieviä.

Joko rokotteen tai sairastamisen kautta hankittu immuniteetti voi siis antaa osittaista suojaa pitkään sairastamisen jälkeenkin. Se ei välttämättä suojaa viruksen tartunnalta ja levittämiseltä, mutta oireet voisivat teoreettisesti jäädä lievemmiksi.

– Virus on samanaikaisesti itsensä suurin vihollinen. Joka kerta kun virus pääsee kehon sisälle, se kehittää kehon immuunijärjestelmää, tiivistää Lissabonin yliopiston epidemiologi Marc Veldhoen.

Haasteena on, että mikäli laumaimmuniteetti hankitaan rokotteiden sijaan viruksen leviämisellä, on viruksella entistä enemmän mahdollisuuksia muuntua vaarallisemmaksi. Esimerkkinä tästä toimii tutkijoiden havainto, jonka mukaan rokotteet tehoavat hivenen heikommin uusiin muunnosviruksiin kuin alkuperäiseen koronavirukseen. Pahimmassa tapauksessa jokaiseen muunnokseen jouduttaisiin kehittämään erillinen rokote, joka on tilanne esimerkiksi pneumokokkibakteerien aiheuttamien tautien kanssa.

Tämän vuoksi lähitulevaisuudessa maskien käytöllä ja turvavälien pitämisellä on entistäkin merkittävämpi rooli, kunnes laumaimmuniteetti on saavutettu rokotuksilla.

– Jos emme halua panostaa rokotuksiin ja annamme taudin levitä vapaasti, niin kysymys on, että kuinka monen ikäihmisen annamme kuolla tähän tautiin – ja minä en halua olla se, joka tämän päätöksen tekee, Duprex tiivistää.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt