Koronakriisi iskee työeläkkeiden rahoitukseen erityisesti eläkemaksutulon kautta, toteaa Työeläkevakuuttajat TELA ry:n johtava ekonomisti Risto Vaittinen blogissaan.
Hänen mukaansa negatiivisen palkkasummakehityksen tuoma lovi yksityisalojen työeläkkeiden maksutuloon muutaman lähivuoden aikana on 1-2 miljardin euron välillä.
Pandemian leviämisen hidastamiseksi asetettujen sulkutoimien vuoksi talous supistuu ja työttömyys kasvaa.
– Työeläkemallimme lähtee siitä, että ansaittu eläke on aina turvattu, ja joustovara on löydyttävä eläkevaroista ja -maksuista, Vaittinen kirjoittaa.
– Tässä suojapuskureilla eli järjestelmään kerrytetyillä puskurirahastoilla on merkittävä rooli. Niiden avulla on varauduttu sekä sijoitustuottojen että palkkaperusteisen maksutulon vaihteluun. Koronakriisi on kuitenkin mittaluokaltaan niin suuri taloudellinen sokki, että erityisesti pitkittyessään se tuottaa järjestelmään rahoitushaasteen.
Vaittinen viittaa Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoon, jonka mukaan työttömien määrä on hetkessä kasvanut lähes 200[nbsp]000 henkilöllä ja työttömyysaste noussut kuudella prosenttiyksiköllä suhteessa vuoden takaiseen.
Finanssikriisin aikana työttömyys kohosi vuonna 2009 korkeimmillaan 70[nbsp]000 hengellä suhteessa vastaavaan ajankohtaan edellisvuonna.
– Tuolloin työeläkevakuutettu palkkasumma kokonaisuudessaan aleni vain alle prosenttiyksikön. Yksityisalojen työeläkevakuutettu palkkasumma aleni runsaalla kolmella prosentilla 2009, mutta oli jo kahden vuoden kuluttua lähellä pudotusta edeltävää tasoa, Vaittinen muistuttaa.
Hänen mukaansa työ- ja elinkeinoministeriön lukujen perusteella voi odottaa yksityisalojen vakuutetun palkkasumman putoavan 5-8 prosenttia.
– Vaikka sulkutoimet loppuisivat jo alkukesästä ja palvelualat toipuisivat kriisistä, näkyvät globaalit vaikutukset kansainvälisessä kysynnässä vielä pitkään jo pandemian vaiheittaisen etenemisen vuoksi.
– On odotettavaa, että nykyisen kriisin työmarkkinavaikutukset ovat suurempia kuin finanssikriisin. Palkkasumma putoaa todennäköisesti enemmän kuin finanssikriisin 3,3 prosenttia, mutta kuinka paljon – riippuu kriisin mahdollisesta kotoperäisestä pitkittymisestä sekä kansainvälisten vaikutusten laajuudesta, jotka näkyvät vielä varsin rajallisesti.
Painetta jo ennen kriisiä
Vaittinen arvioi, että yllä hahmotetun palkkasummakehityksen tuoma lovi yksityisalojen työeläkkeiden maksutuloon muutaman lähivuoden aikana on 1-2 miljardin euron välillä. Tässä luvussa ei ole huomioitu työnantajan tilapäisen maksunalennuksen vaikutusta (noin miljardi), koska se oletetaan kompensoitavaksi tulevina vuosina tilapäisesti korkeamman maksun muodossa.
Ennen nykyistä kriisiä Eläketurvakeskuksen pitkän ajan laskelmissa (PTS) ennakoitiin, että seuraavan vuosikymmenen kasvava menopaine työeläkkeissä voitaisiin kohdata nykyisellä maksutasolla rahastoitujen varojen ja vastuiden suhdetta maltillisesti muuttamalla.
– Rahastoinnin astetta voidaan hallita lähitulevaisuudessa säätelemällä niin sanottua tasausvastuupuskuria, jolla puskuroidaan myös eläkkeiden jakojärjestelmäosuuden satunnaisia rahoitusvaihteluita (esimerkkinä koronakriisin tuoma maksuvaihtelu).
Eläketurvakeskuksen kriisiä edeltävässä peruslaskelmassa vakaa maksutaso nähtiin mahdolliseksi tulevan vuosikymmenen huoltosuhteen heikkenemisestä huolimatta, jos tasausvastuuta ajettaisiin alas sen lakisääteistä minimiä kohden.
– 2030-luvun puolivälin jälkeen ennakoidussa huoltosuhteessa on suvantovaihe, joka mahdollistaa puskurin kasvattamisen sen lakisääteistä minimiä korkeammalle tasolle.
Vaittisen mukaan tasausvastuussa on tällä hetkellä varoja yli lakisääteisen minimitason vajaat seitsemän miljardia euroa.
Koronakriisin työllisyysvaikutusten seurauksena siitä sulaa muutamassa vuodessa todennäköisesti 20-30 prosenttia, eikä ole odotettavissa, että kuilu PTS-laskelman perusuraan saadaan kurottua umpeen aivan lähitulevaisuudessa.
– Vakaa eläkemaksu ja nykyiset eläke-etuudet saattavat nykylainsäädännön puitteissa muodostua mahdottomaksi yhtälöksi. Edessä olisi joko eläkemaksujen korottaminen tai eläkkeiden leikkaaminen.
