Tuoreessa HS-gallupissa näkyy vanha ilmiö. Vaalimenestys siirtyy gallupkannatukseksi, elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava asiantuntija Jukka Manninen analysoi.
Helsingin Sanomien tiistaina julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista 19,9 prosenttia äänestäisi kokoomusta, mikäli eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.
Lukema nousi 2,9 prosenttiyksikköä toukokuun gallupista, jolloin kokoomusta kertoi äänestävänsä 17,0 prosenttia suomalaisista.
Mannisen mukaan tilannetta voi verrata vihreiden ja perussuomalaisten tilanteisiin vuonna 2017. Puolueet saivat vaalivoitot, minkä jälkeen kannatuslukemat lähtivät kovaan nousuun.
– Viime kuntavaaleista kolme puoluetta (kok, sdp ja ps) on kilvoitellut kärkisijasta. Vedot kärjessä ovat olleet suhteellisen lyhyitä, pisin on eduskuntavaaleja 2019 edeltänyt sdp:n liki kahden vuoden putki. Kertoo siitä, että opposition ykköspuolue alkaa dominoida ennen vaaleja, Jukka Manninen toteaa Twitterissä.
Manninen kiinnittää gallupissa huomiota perussuomalaisten 3,8 prosenttiyksikön laskuun. Hän ennustaa, että opposition ykköspuolueen dominoinnista tulee vallitseva teema vaalien lähestyessä.
– Näkyisi voimakkaammin jos käyrät jatkuisivat 2015 eduskuntavaaleja edeltävään aikaan. Kiinnostavaa on PS:n kannatuksen dipit 2017 ja 2021. Aiempi johtuu puoluehajaannuksesta Jyväskylän jälkeen, Manninen kommentoi.
PS:sta Jukka Manninen katsoo, että puolueen puheenjohtajan valinta on aina mahdollisuus lisätä kannatusta.
– Edellytys on se, että puolue projisoi monipuolisempaa kuvaa itsestään, jolloin sen pitäisi pystyä lisäämään kiinnostusta puoluetta kohtaan uusien ihmisten parissa ja houkutella heitä puolueen kannattajiksi. Se, kuinka pysyvä ilmiö sitten on, riippuu tyystin uuden pj:n kyvystä ottaa valintansa jälkeen annettu tila (kuherruskuukausi etc.) ja vakiinnuttaa uusi kannatus.
EK:n johtavan asiantuntijan mukaan PS:n puheenjohtajavaali on ollut vaisu, mikä kertoo ennen kaikkea siitä, ettei puheenjohtajan vaihdoksella haluta viestiä puolueen linjan muutoksesta.
– Tämä tuskin saa uusia kannattajia kiinnostumaan puolueesta?
HS-gallupissa näkyy vanha ilmiö: vaalimenestys – kampanjamomentum – siirtyy gallupkannatukseksi.
Sama tapahtui 2017 (vihreät) ja 2019 (PS). Vaalivoittajien kannatukset lähtivät rakettimaiseen nousuun.
Vastaajista 76 % kertoi puoluekantansa.https://t.co/yJEkLOBEau— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) July 27, 2021
…ja kuinka muutoksesta tulee vallitseva vaaliteema (näkyisi voimakkaammin jos käyrät jatkuisivat 2015 eduskuntavaaleja edeltävään aikaan).
Kiinnostavaa on PS:n kannatuksen dipit 2017 ja 2021. Aiempi johtuu puoluehajaannuksesta Jyväskylän jälkeen.
Lopuksi muutama sana tästä: pic.twitter.com/i77ILAFWPo— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) July 27, 2021
…puolueen kannattajiksi. Se, kuinka pysyvä ilmiö sitten on, riippuu tyystin uuden pj:n kyvystä ottaa valintansa jälkeen annettu tila (kuherruskuukausi etc.) ja vakiinnuttaa uusi kannatus.
Osa vaihdostilanteista liittyy kriiseihin puolueessa (kuten Vanhanen-Kiviniemi), joissa…— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) July 27, 2021
…jälkeen kaikki PS:ssa jatkuu kuten ennenkin.
Tämä tuskin saa uusia kannattajia kiinnostumaan puolueesta?— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) July 27, 2021
