Nuoret amerikkalaiset pitävät sosialismista. Äskeisen kyselyn mukaan 54 prosentilla 18-24-vuotiaista on kielteinen kuva kapitalismista. Acton-instituutin tutkimuspäällikkö Samuel Gregg kirjoittaa aiheesta National Reviewissä.
Greggin mukaan vain harvalla sosialismista myönteisesti ajattelevalla lienee mielessään stalinistinen komentotalous. Sen sijaan on huolta epätasa-arvosta, yleistä tunnetta vääryydestä ja halua nähdä Amerikka tulevaisuudessa enemmän ”eurooppalaisena”.
Kirjoittajan mukaan sympatia sosialismille kuitenkin heijastaa myös tietämättömyyttä siitä, mitä vapaat markkinat ovat – ja vielä tärkeämmin tietämättömyyttä siitä, mitä ne eivät ole.
– Kokemukseni mukaan nuoret amerikkalaiset usein sanovat ajattelevansa, että talous suosii etuoikeutettuja joilla on suhteita. Se mitä he eivät käsitä on, että tällä ongelmalla on vain vähän tekemistä markkinoiden kanssa ja paljon tekemistä Amerikan talouteen tunkeutuneen kronismin, hyvä-veli -järjestelmän, kanssa, Samuel Gregg toteaa.
– Eivätkä he tunnista sitä, että kronismia auttaakin valtion laaja puuttuminen talouteen. Mitä isompi hallinto, sitä enemmän kronismia.
Hänen mielestään nuoremmille ei riitä syyksi, että kapitalismi suoriutuu taloudesta ylivoimaisesti. Monet nuoret haluaisivat sen sijaan talouden, joka on oikeudenmukainen. Gregg sanoo olevansa samaa mieltä.
– Tämä tekee entistä kiireellisemmäksi vapaiden markkinoiden kannattajille kaksinkertaistaa opetus kapitalismin taloudellisesta ja moraalisesta puolesta. Se tarkoittaa, että heille kerrotaan parhaista vapaiden markkinoiden ajattelijoista – Adam Smithistä, Wilhelm Röpkestä, F. A. Hayekista ja Michael Novakista – jotka eivät arkailleet puolustaa markkinoita taloudellisilla ja moraalisilla perusteilla.
– Mutta se tarkoittaa myös vastaamista heidän kysymyksiinsä nykyisistä huolista, joko epäoikeudenmukaisista rikkauksista tai epätasa-arvosta, tai pelosta että vapaa kauppa heikentää Amerikkaa.
Kirjoittaja kertoo vetäneensä tällaista kurssia.
– Näiden argumenttien hyväksyminen sisältää sen selittämisen, että Adam Smithin ajattelema oman edun tavoittelu ei ole samaa kuin ahneus. Ja sen osoittamisen, että sosialismi voisi toimia vain jos hallitukset kykenisivät tietämään kaiken mitä taloudessa on koko ajan menossa.
– Mutta ehkä kaikkein ratkaisevin argumentti markkinoiden puolesta, joka oppilaisiin vetosi, oli se mitä nimitän moraalisesti realistinen ihmisluonnon ymmärtäminen. Ihmisen voi nähdä olevan järkevä ja vapaasti ajatteleva olento, joka ainoana lajeista kykenee luovuuteen, joka on samanaikaisesti yksilöllinen ja sosiaalinen, joka toimii pitkälle oman edun mukaisesti, joka kykenee moraaliseen suuruuteen mutta myös virheisiin, ja joka ei voi tietää kaikkea.
Tähän uskova tulee Greggin mukaan varmasti erilaisiin talousjohtopäätöksiin kuin sellainen henkilö, joka ei usko ihmisen olevan vapaa, luova, kykenevä tietämään ja valitsemaan totuuden, mutta myös omaa etua tavoitteleva ja erehtyväinen.
– Tässä piilee resepti selittämiseen nuoremmille amerikkalaisille, miksi markkinat toimivat ja sosialismi epäonnistuu. Sosialismi perustuu ihmiskäsitykselle, joka on yhdellä sanalla sanoen väärä. Se kieltää yksilöllisyyden, vapauden ja erehtymisen, ja siten päätyy sortamaan ihmisiä. Toisaalla kapitalismi huomioi ihmisluonnon realiteetit, jotka eivät koskaan muutu.
– Tämä on sanoma, jonka olen havainnut saavan vastakaikua nuorilta amerikkalaisilta ja rokottavat heitä sosialismin valheita vastaan.
Tutkimuspäällikön mukaan tämä sanoma on yhtä paljon moraalia kuin taloutta.
– Sosialistit oppivat kauan sitten, että jos voit voittaa moraalisen argumentin, voitat yleensä sydämet ja mielet, erityisesti nuorilta idealisteilta. Vapaiden markkinoiden kannattajien on tunnistettava, että sosialismin voittaminen talousargumentilla ei riitä. On myös vastustettava sosialismin valheita ihmisluonnosta totuudella siitä, mitä ihmiset ovat.
