Verkkouutiset

Näin Iran saattaa kostaa USA:lle

Iranin kosto saattaa tulla kyberiskujen muodossa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

The Guardianin haastattelemien yhdysvaltalaisten turvallisuusasiantuntijoiden mukaan kenraali Qassem Suleimanin murha lisää todennäköisyyttä sille, että Yhdysvaltain ja Iranin väliset kyberiskut yltyvät todelliseksi kybersodaksi.

Suleimanin kuoleman jälkeen Iran on vannonut kostavansa iskun. Esiin on noussut huolia, joiden mukaan vastaisku voisi kohdistua yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin verkkohyökkäyksen muodossa.

Guardianin mukaan Iran on investoinut voimallisesti kyberhyökkäysvoimiin vuodesta 2010 lähtien, jolloin Stuxnet-hyökkäys haavoitti vakavasti Iranin ydinvoimaloiden toimintaa. Iran on väläytellyt verkkohyökkäyskykyjään iskemällä yhdyvaltalaispankkien toimintaan, mikä on johtanut Yhdysvaltain vastahyökkäyksiin.

Tuftsin yliopiston kyberturvallisuuden professori Josephine Wolffin mukaan muutos aiempaan on siinä, että verenvuodatuksen sijaan iskut ovat keskittyneet vakoiluun ja sabotointiin. Wolffin mukaan kysymys on siitä, onko Iranilla todellista kykyä haavoittaa järjestelmiä.

– Tapa, jolla he puhuvat, kuulostaa siltä kuin heillä olisi sellaisia kykyjä. Tämä on hetki, jolloin he saattavat harkita niiden käyttöä.

Tietoturvallisuusyritys FireEyen johtaja John Hultquist ennakoi, että Iran keskittyy vastatoimissaan yksityiselle sektorille. Hän ei usko, että Iranilla olisi kykyä manipuloida järjestelmiä pitäen todennäköisenä kykyä järjestelmien massapoistamiseen ja toiminnan pysäyttämiseen.

Wolff uskoo, että Iranin hallituksella olisi siinä määrin jalansijaa yhdysvaltalaisissa järjestelmissä, että vastahyökkäys olisi mahdollinen.  Wolffin mukaan Iranin voimavarat ovat verrattavissa Pohjois-Koreaan, mikä tekee maasta vakavasti otettavan vastustajan.

Hultquistin mukaan kybersodankäynnin epäsymmetrisyys tasoittaa Iranin ja Yhdysvaltain välistä taistelukenttää. Hänen mukaansa Yhdysvalloilla voi kykyjen puolesta suuri etu, mutta hienostunut yhteiskunta tekee samalla erittäin alttiiksi tietokonehyökkäyksille. Hultquist ennakoi, että Iranin vastahyökkäyksen tavoitteena olisi ennemmin julkisten häiriöiden aiheuttaminen kuin taloudelliset menetykset.

Turvallisuusasiantuntijoiden mukaan odotettavia vastauksia ovat myös Iranin suorittamat valeuutiskampanjat.

Twitter kertoi kesäkuussa 2019 läpinäkyvyysraportissaan poistaneenssa 1600 tiliä, jotka olivat jakaneet 2 miljoonaa twiittiä, joissa korostui Iranin diplomaattista ja geostratigsen hyödyn mukainen näkökulma.

Entisen CIA:n valeuutisiin erikoistuneen upseerin Cindy Otisin mukaan useat tilit twiittasivat Suleimanin kuoleman jälkeen vääriä väitteitä siitä, kuinka Yhdysvaltain tukikohtaa olisi pommitettu Irakissa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)