Koronapandemia on riehunut Euroopassa jo vuoden päivät. Euroopassa on todettu helmikuuhun 2021 mennessä yli 21 miljoonaa tartuntaa, ja Britanniassa yli 4,1 miljoonaa. Rajoitukset ja lockdownit ovat arkipäivää lukuisissa eurooppalaisissa valtioissa ja kaupungeissa.
Laajassa katsauksessaan BBC tarkastelee mitä pandemia on Euroopalle loppujen lopuksi opettanut. EU ei ollut varautunut koronan kaltaiseen terveyskriisiin, mutta unioni ei ollut tässä yksin. Euroopan valtiot ovat vastanneet pandemiaan eri tavoin, vaikka kaikissa maissa on kuunneltu tutkijoiden ja asiantuntijoiden näkökulmaa.
Vaikka asiantuntijoiden merkitys on korostunut, ei virheiltä ole säästytty. Esimerkiksi Ruotsissa ei asiantuntijanäkökulmaa haettu iäkkäiden suojelemiseksi, sanoo professori Ingmar Skoog, Agecap-tutkimuskeskuksen johtaja. Ruotsin koronarajoitukset kuuluivat Euroopan löyhempiin, kun taas Espanjassa rajoitukset ovat olleet maanosan tiukimpia. Saksa taas keskittyi aluksi etenkin laajaan testaamiseen ja tartuntaketjujen nopeaan jäljittämiseen.
Rajoituksia vastaan on myös osoitettu mieltä useissa maissa. Pandemia on merkinnyt kovaa iskua etenkin turismille, ja esimerkiksi Sveitsissä viranomaiset ovat päättäneet pitää laskettelurinteet avoinna viruksesta huolimatta. Ravintolat ja yökerhot pysyvät kiinni, ja alustavien tietojen mukaan virus ei ole päässyt leviämään laskettelukeskuksissa.
Pandemia on myös muovannut yhteiskunnan toimintoja laajemmalla tavalla. Ihmiset ovat siirtyneet etätöihin, ja etenkin Ranskassa digiloikka on ollut erityisen nopea, sillä ennen pandemiaa valtaosa pienyrityksistä ei ollenkaan ollut netissä. Pandemia onkin edesauttanut presidentti Emmanuel Macronin pyrkimyksiä digitaalisuuden edistämiseksi, BBC:n kirjeenvaihtaja arvioi.
