Näin Ahvenanmaan puolustusvalmiutta voitaisiin nostaa: päätösvalta on Suomella

Geneven demilitarisointisopimuksen poikkeukset tarjoavat liikkumavaraa epävakaassa turvallisuusympäristössä.

Kysymys Ahvenanmaan sotilaallisesta asemasta on noussut jälleen huomion kohteeksi puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) todettua viime viikolla, että demilitarisointi vaikeuttaa saariryhmän puolustusta.

Torstaina eduskunnan kyselytunnilla Niinistö kuitenkin täsmensi, että hän ei ole kyseenalaistamassa Ahvenanmaan asemaa demilitarisoituna alueena. Myös presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja ulkoministeri Timo Soini (ps.) ovat tällä viikolla korostaneet, että Suomi ei valmistele irtautumista Ahvenanmaan asemaa määrittävistä kansainvälisistä sopimuksista.

Toimintaa merellä ja ilmassa

Aihe on herättänyt vilkasta keskustelua myös sotilaspiireissä. Verkkouutisten käymissä taustakeskusteluissa puolustusministerin avausta pidetään tervetulleena ja korostetaan, että Ahvenanmaata koskevia sopimuksia on tärkeää peilata turvallisuusympäristössä tapahtuvaan muutokseen.

Esimerkiksi vallitseva käytäntö, jossa merivoimien alusten vierailut demilitarisoidulla vyöhykkeellä suunnitellaan vuodeksi kerrallaan ja suunnitelma toimitetaan etukäteen tiedoksi Ahvenanmaan viranomaisille, on joidenkin mielestä nykytilanteeseen nähden haasteellinen.

Vuonna 1921 solmitun Geneven sopimuksen mukaan yhtä aikaa korkeintaan kahdella Suomen merivoimien aluksella on oikeus partioida ja väliaikaisesti ankkuroitua demilitarisoidulle vyöhykkeelle. Suunnittelusykli ja siitä tiedottaminen eivät kuitenkaan perustu sopimukseen vaan maakuntahallinnon toiveeseen ja vakiintuneeseen tapaan.

– Sopimus ei nimenomaisesti velvoita puolustusvoimia laatimaan tällaista etukäteissuunnitelmaa. Ahvenanmaan viranomaisten informointi on kuitenkin huomaavainen ele ja ottaa huomioon asian merkityksen Ahvenanmaalle, ulkoasiainministeriön oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta sanoo.

Viimeaikaisessa keskustelussa usein toistunut käsitys, jonka mukaan Suomen ilmavoimien koneet eivät voisi normaalioloissa lentää demilitarisoidun alueen ilmatilassa, on hänen mukaan virheellinen.

– Tällaista rajoitusta ei Geneven sopimuksessa ole, vaan siinä nimenomaisesti todetaan, että Suomen ilmavoimilla on oikeus lentää Ahvenanmaan vyöhykkeen yli, Kaukoranta sanoo.

Sopimuksen tulkinta Suomen käsissä

Liikkumavaraa sotilaallisen valmiuden säätelyyn tarjoaa Geneven sopimuksen määräys, jonka mukaan Suomi voi erityisissä olosuhteissa sijoittaa Ahvenanmaalle tilapäisesti korkeintaan kuuttatuhatta tonnia vastaavan määrän sota-aluksia. Asetettu kapasiteettiraja on niin korkea, että se mahdollistaisi merivoimiemme kaikkien alusten sijoittamisen Ahvenanmaan vesille.

– Se, milloin sopimuksessa mainitut ”erityisen tärkeät seikat” tätä edellyttäisivät, on Suomen omassa harkinnassa. Sopimus ei edellytä konsultaatioita muiden osapuolten kanssa, Kaukoranta painottaa.

Verkkouutisten haastattelemat sotilaslähteet pitävät tärkeänä, että sota-aluksia voitaisiin tarpeen vaatiessa sijoittaa tilapäisesti Ahvenanmaalle jo tilanteissa, joissa valmiuslakia ei ole otettu käyttöön.

Myös asevoimien tulisi heidän mukaansa voida sijoittaa tietyissä tilanteissa demilitarisoidulle alueelle ilman, että se edellyttäisi valmiuslain aktivoimista. Geneven sopimus sallii Suomelle joukkojen väliaikaisen sijoittamisen järjestyksen ylläpitämiseksi. Tämän ajatellaan nyt soveltuvan esimerkiksi Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumien kaltaisen vihollistoiminnan torjumiseen.

Automatiikkaa, jonka mukaan Geneven sopimuksen neljännen artiklan sallimat toimet edellyttäisivät aina valmiuslainsäädännön käyttöönottoa, ei puolustusministeriön lainsäädäntöjohtajan Hanna Nordströmin mukaan ole.

– Menettelytapaa koskevat juridiset linjaukset tehdään aina tapauskohtaisesti. Olennaista on, että kukin ratkaisu on voitava osoittaa voimassa olevan lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusvelvoitteidemme mukaiseksi, Nordström sanoo.

Alueelle väliaikaisesti sijoitettavien joukkojen vahvuus ja aseistus olisi Suomen itsenäisesti ratkaistavissa. Kyse olisi viime kädessä ylimmän valtiojohdon päätöksistä.

Toimittaja: Heikki Hakala

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt