Verkkouutiset

Näillä järeillä keinoilla länsi voisi vastata Vladimir Putinille

Lännen toimet eivät ole riittäneet kääntämään Kremlin politiikan suuntaa, vaan edessä on pitkä hermopeli.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Pakotteet, joilla länsi on vastannut helmikuussa 2014 tapahtuneeseen Krimin valtaukseen ja myöhemmin samana vuonna alkaneeseen Ukrainan sotaan, ovat amerikkalaisasiantuntijan mukaan purreet Venäjän talouteen. Toivottua vaikutusta Venäjän aggressiiviseen käyttäytymiseen niillä ei kuitenkaan ole ollut.

– Venäjä ei ole vain kieltäytynyt tekemästä myönnytyksiä Ukrainaan kohdistamansa intervention suhteen, vaan se on ottanut marraskuussa 2018 haltuunsa kolme Kertšinsalmen kautta kulkenutta Ukrainan laivaston alusta, amerikkalaistutkija Peter Harrell toteaa Foreign Affairs -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa.

– Ne eivät myöskään ole saaneet Moskovaa luopumaan auttamasta Pohjois-Koreaa kansainvälisten sanktioiden kiertämisessä, pönkittämästä Syyrian presidentti Bashar al-Assadin asemaa tai käyttämästä sotilaskäyttöön tarkoitettua hermomyrkkyä hyökkäyksessään Britanniassa maanpaossa elävää venäläistä Sergei Skripalia vastaan Salisburyssa.

Vaikka pakotteiden vaikutukset ovat jääneet rajallisiksi, niitä tarvitaan Harrellin mukaan edelleen yksittäisten Venäjän hallinnon edustajien, oligarkkien ja venäläisyritysten rankaisemiseksi vihamielisistä toimistaan länttä vastaan. Hän sanoo pitävänsä myös järeämpiä toimia välttämättöminä sen varmistamiseksi, että Venäjän provokatiivinen käyttäytyminen ennemmin tai myöhemmin lakkaa.

Tohtori Peter Harrell on puoluepoliittisesti sitoutumattoman Center for a New American Security -ajatushautomon tutkija, joka on ennen nykyistä tehtäväänsä toiminut osallistunut keskeisesti Iranin, Venäjän ja Syyrian vastaisen pakotepolitiikan muotoiluun Yhdysvaltain ulkoministeriössä.

Pitkäkestoista painetta

Harrell ehdottaa artikkelissaan useita uusia toimia, joilla voitaisiin muun muassa heikentää Venäjän sotateollisuuden toimintaedellytyksiä, rajoittaa ulkomaisten energiayhtiöiden investointeja Venäjälle ja vaikeuttaa venäläisyritysten pääsyä kansainvälisille pääomamarkkinoille.

Myös esimerkiksi teknologiayhtiöihin ja kiinteistöihin kohdistuvat venäläissijoitukset voitaisiin hänen mukaansa asettaa huomattavasti nykyistä tiukemman valvonnan alaisiksi.

Venäjä tulisi Harrellin mielestä saattaa entistä useammin toimistaan myös oikeudelliseen vastuuseen, kuten Ukraina on Krimin valtauksen osalta jo tehnytkin.

– USA ja eurooppalaiset hallitukset voivat rohkaista muitakin murhista kyberhyökkäyksiin ulottuvien Venäjän pahantahtoisten toimien uhreja ryhtymään oikeustoimiin, hän sanoo.

Venäjän patoaminen taloudellisin keinoin on Harrellin mukaan pitkää peli, kuten se oli jo kylmän sodan aikana.

– Ronald Reagan ei vuonna 1983 odottanut, että hänen strategiansa johtaisi välittömiin Neuvostoliiton politiikan muutoksiin Keski-Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa tai Euroopassa. Hän totesi olevan ”epätodennäköistä, että se tuottaisi nopeaa läpimurtoa kahdenvälisissä suhteissa”, Harrell huomauttaa.

Nykytilanteessa voisi hänen mukaansa olla mahdollista, että paineen kasvattaminen Venäjää kohtaan ajaisi Putinin hillitsemään maansa aggressiivisia toimia länttä vastaan.

– Todennäköisempi skenaario on kuitenkin se, että Putin jatkaa lännen haastamista. Silloin Kremlin kykyä edistää ulkopolitiikkaansa on rajoitettava strategialla, joka pyrkii vähitellen heikentämään Venäjän taloutta, aiheuttamaan kasvavia sisäisiä jakolinjoja ja pakottamaan kompromisseihin.

Painetta Venäjää kohtaan on Harrellin mukaan oltava valmis lieventämään, jos Kreml muuttaa politiikkansa suuntaa.

– Jos se ei niin tee, Washingtonin on pyrittävä eristämään ja horjuttamaan Venäjän taloutta pitkällä aikavälillä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)