Suomen pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan julkisen talouden tila Suomessa on parempi kuin muutama vuosi sitten, mutta silti julkinen talous on pysynyt alijäämisenä.
Lisäksi tulevien vuosien aikana julkistaloutta painaa eläkemenojen kasvun jatkuminen sekä ikääntyvän väestön terveydenhoidon ja pitkäaikaishoivan lisääntyvä tarve.
– Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje onkin sangen mittava, hän totesi pankin suhdanne-ennusteen julkistamistilaisuudessa tiistaina Helsingissä.
Kestävyysvaje määrittää hänen mukaansa tulevina vuosikymmeninä julkisen talouden liikkumavaran. Hän muistuttikin, että julkista taloutta on syytä vahvistaa silloin, kun talous ei ole matalasuhdanteessa.
– Mielestäni nykyhetkeä voidaan verrata aika hyvin 1990-luvun alun laman jälkeiseen tilanteeseen. Tuolloin sen jälkeen kun Suomen talous oli saatu vakautettua ja kasvu käynnistymään, julkisen talouden velkaa pienennettiin useiden vuosien aikana yhteensä yli 20 prosenttiyksikköä suhteessa kansantuotteeseen ja vuonna 2008 velkasuhde oli enää 33 prosenttia, Rehn muisteli.
Sitten kun finanssikriisi iski vuoden 2008 jälkipuoliskolla, julkinen talous pystyi hänen mukaansa olennaisesti tukemaan kotimaista kysyntää.
– Kun kansainvälinen maailmantalous seuraavan kerran joutuu taantumaan, voidaan Suomessa olla samankaltaisessa tilanteessa. Mitä pienempi on tuolloin julkinen velka, sitä suurempi on julkisen talouden liikkumavara, hän painotti.
Työllisaste kohoaa Suomen Pankin ennusteen mukaan jatkossa aiempaa hitaammin. Rehn kuitenkin huomautti, että tavoitteeksi on syytä asettaa vahva pohjoismainen taso. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyysasteet on 75-78 prosentin tuntumassa.
– Suuren hyvinvointivaltion menojen rahoittaminen voi osoittautua vaikeaksi ilman korkeaa työllisyysastetta. Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on niin suuri, että pelkästään työllisasteen nousu tuskin riittää kuromaan sitä umpeen, mutta toisaalta ilman työllisyysasteen merkittävää nousua nykytasoltaan se tuskin onnistuu, hän arvioi.
Rehn lisäsi, että työllisyyttä voidaan tuskin parantaa ratkaisevasti millään yksittäisellä talouspolitiikan toimenpiteellä, vaan se edellyttää useita uudistuksia.
– Tutkimustiedon perusteella tuntuvia vaikutuksia voidaan saada perhevapaisiin, työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan tehtävillä uudistuksilla, hän kertoi.
Myös aktiivisen työvoimapolitiikan ja koulutusjärjestelmän onnistuminen on hänen mielestään hyvin tärkeää. Merkitystä on myös asuntotuotannon edellytyksillä niillä alueilla, missä asuntojen kysyntä on runsasta.
Rehn muistutti lisäksi, että kehitys Suomessa ole yksin kansainvälisen talouden määräämää. Kotimaassa tehtävillä päätöksillä voidaan vaikuttaa työllisyyden ja tuottavuuden kehitykseen sekä julkisen talouden tilaan.
Lue myös:
