Venäjän keskeinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi on ollut kriittisessä tilassa siitä lähtien, kun hän sai myrkytysoireita torstaina Venäjän sisäisellä lennolla. Oireiden aiheuttajaksi epäillään hänen lentokentällä nauttimaansa teehen lisättyä myrkkyä.
– Myrkytettyjen venäläisten oppositioaktiivien historia on niin pitkä, että sitä on lähes puuduttavaa kerrata, Yhdysvalloissa maanpaossa elävä venäläinen toimittaja ja kirjailija Masha Gessen kirjoittaa The New Yorker -lehdessä.
Presidentti Vladimir Putinin hallintoa näkyvästi arvostellut toimittaja ja historioitsija Vladimir Kara-Murza myrkytettiin hengenvaarallisesti vuonna 2015 ja uudelleen 2017.
Venäjän sotilastiedustelu yritti maaliskuussa 2018 tappaa Britanniaan loikanneen entisen tiedustelu-upseerin Sergei Skripalin Julija-tyttärineen Novitšok-hermomyrkyllä Salisburyssa. Oppositiomielinen taiteilija ja julkaisija Pjotr Verzilov joutui epäillyn myrkytyksen seurauksena syyskuussa 2018 tehohoitoon Moskovassa.
Gessen listaa useita korkean profiilin myrkytystapauksia myös edelliseltä vuosikymmeneltä. Entinen huippuvakooja Aleksandr Litvinenko murhattiin poloniumilla Lontoossa vuonna 2006 ja tutkiva toimittaja Juri Shekozikhin Moskovassa 2003. Putinin kansainvälisesti näkyvimpiin arvostelijoihin lukeutunut Anna Politkovskaja selvisi täpärästi myrkytysyrityksestä vuonna 2004, mutta tapettiin ampumalla 2006.
– Lista on kaukana kattavasta. Tapa myrkyttää opposition edustajia juontaa jo ajalta ennen Vladimir Putinia. Voisin luetella myrkytyksiä 1990-luvulta ja jopa ennen Neuvostoliiton romahdusta. Britanniaan loikannut bulgarialainen kirjailija Georgi Markov murhattiin Lontoossa 1978 risiinillä. Teetä on käytetty myrkytysvälineenä aiemminkin: Litvinenkon tapauksessa polonium oli lisätty teekannuun ravintolassa, Politkovskajalle tee tarjoiltiin lentokoneessa, Gessen toteaa.
Tappaminen voi olla ainoa keino
Venäjän opposition keulahahmon Navalnyin murhayrityksen taustalla Gessen näkee kaksi vaihtoehtoista selitystä.
– Toinen on se, että ajoitus oli oikeastaan vahinko – sellaista selitystä ei voi varsinkaan Venäjällä koskaan sivuuttaa. Voi olla, että joku omin päin toimiva Kremlin kostaja iski ilman nimenomaista valtuutusta, Gessen sanoo.
– Toinen mahdollinen selitys on se, että Kreml, joka poikkeuksetta suhtautuu entisiin alusmaihin peileinä, on kauhuissaan Valko-Venäjän mielenosoituksista. Sadat tuhannet ihmiset ovat asettuneet hengenvaaraan hankkiutuakseen eroon Aljaksandr Lukašenkasta, joka on ollut vallassa 26 vuotta – Putin 20 vuotta, hän toteaa.
Valko-Venäjän tapahtumat ovat hänen mukaansa osoitus siitä, että jopa itsevaltaisen hallitsijan tiukassa kuristusotteessa olevat ihmiset voivat saada tarpeekseen ja vaatia valtaa kansalle.
– Itsevaltaisella hallinnolla ei ole keinoa suojella itseään massaprotesteilta – paitsi kenties tappamalla tulevan kansannousun oletettu johtaja, päättelee Gessen.
