X
SULJE MAINOS
Mari Holopainen. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Myöskään Mari Holopainen ei äänestä sote-esityksen puolesta

Vihreiden Inka Hopsu ja Mari Holopainen eivät aio äänestää hallituksen sote-esityksen puolesta.

Inka Hopsun ja Mari Holopaisen mielestä hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on ensisijaisesti suuri hallintouudistus, jonka tavoitteet jaetaan laajasti, mutta jonka aikataulu ja rahoitusmalli sisältävät valitettavasti yhä merkittäviä haasteita.

Sote-palveluiden ja kuntiin jäävien palveluiden kustannuslaskelmiin käytetyt kertoimet jättävät toivomisen varaa. Kertoimet eivät riittävästi huomioi kuntien väkimäärää, vieraskielisen väestön osuutta, kaupungeille tyypillisiä segregaation hoidon kuluja tai esimerkiksi maan eri osien erilaisia vuokra- ja tilakuluja.

Myös kuntien taloudellisen lähtötilanteen arvio on puutteellinen muun muassa koronakriisin suuren vaikutuksen vuoksi, he sanovat.

Rahoituksen olisi vastattava alueiden todellista tarvetta ja kustannuksia, ei rangaista kaupunkien korkeammista kustannuksista tai pitkien etäisyyksien kuluista.

Kustannusten kasvua kuvaava indeksi on keskimääräinen ja kuvaa heikosti sote-kulujen kasvua.

– Valtion hyvinvointialueille osoittama rahoitus erkaantuu vähitellen palvelujen todellisista järjestämiskustannuksista erityisesti sellaisilla alueilla, joissa kustannustaso on korkea, kuten valiokuntakäsittelyssä on noussut esiin. Sääntelyä indeksin rakenteesta on syytä muuttaa, Holopainen korostaa.

Kaksikon mukaan myös tutkimuksen rahoitus jää vajaaksi. Yliopistosairaaloiden budjetista menee arviolta kymmenesosa opetukseen ja tutkimukseen. Valtio kompensoi tästä alle puolet. Vaje on yliopistosairaaloiden arvion mukaan merkittävä, jo lähes neljännesmiljardi euroa.

Yliopistosairaaloille on osoitettu myös keskimääräistä kalliimpia tehtäviä, mikä tulisi huomioida täysimääräisesti tarvekerroinmallissa. Yliopistosairaaloiden vastuulla on myös koulutus. Lääkärien ja muiden sote-ammattilaisten vaje on todellinen ja tarve kasvaa edelleen.

Heidän mukaansa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sotemalli olisi leikannut rahoitusta sosiaali- ja terveyspalveluista nykymallia enemmän.

– Nykyiseen malliin liittyy kuitenkin pääosin samoja huolia siitä, miten kuntien investointeja ja kasvun edellytyksiä voidaan turvata, kun verotuloista merkittävä osa siirretään pois ja jaetaan valtion kautta hyvinvointialueille. Kunnilla kuitenkin säilyvät jo olemassa olevat lainat ja tulevat investointivelvoitteet muun muassa kouluihin, päiväkoteihin sekä liikenteen ja asumisen infraan.

Hopsu sanoo kantavansa huolta kuntiin jäävien palveluiden osalta.

– Missä tapahtuu kokonaisharkinta opetuksen ja sote-kulujen tasapainon suhteen? Tällä hetkellä kunta on voinut tätä tasapainoa hakea tuntiessaan alueen tilanteen hyvin. Priorisointi ei tietenkään ole helppoa, mutta sen tekeminen on oleellista. Tämä vastuu jäänee tämän jälkeen valtiovarainministeriölle ja viime kädessä eduskunnalle, Hopsu pohtii.

Kuntiin jäävissä palveluissa puhutaan hyvinvoinnin, koulutuksen ja työllisyyden hoidosta. Uudistuksen ajatus on tasata terveyseroja, tätä ei Hopsun mukaan missään nimessä pitäisi tehdä yhdenkään kunnan koulutuspalveluiden kustannuksella. Ei niidenkään, jotka ovat onnistuneet kehittämään palveluitaan niin, että sote-kulut ovat keskivertoa matalampia.

– Tämä valuvirhe on yhteinen niin tälle kuin edelliselle sote-esitykselle. En näe minkään maan tulevaisuuden kannalta järkevänä ratkaisuna leikata suhteellisia panostuksia koulutukseen tai siirtää koulutukseen suunnattuja varoja sieltä, missä kasvava joukko lapsia ja nuoria asuu. Tämä vaikutusarvio on pyynnöistä huolimatta jäänyt tekemättä, Hopsu toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt