Myanmarin sotilasvallankaappausta johtanut kenraali Min Aung Hlaing suunnitteli alkavansa maansa presidentiksi vuoden 2015 parlamenttivaalien jälkeen.
Armeijan johdolla maalle oli hyväksytty perustuslaki, joka ei sallinut vaaleissa menestyväksi tiedetyn demokratiaikonin ja NLD-puolueen johtaja Aung San Suu Kyin valintaa virkaan. Pykälän mukaan presidentiksi ei voitu valita ehdokasta, jolla oli ulkomaalaisia lähisukulaisia. Aung San Suu Kyin edesmennyt aviomies oli britti ja hänen maanpaossa olleilla lapsillaan oli Burman eli Myanmarin vanhan siirtomaaisäntä Iso-Britannian passit.
Armeija oli uudessa perustuslaissa määrännyt itselleen oikeuden nimittää neljäsosan parlamentin jäsenistä
Asevoimien johtoon kenraali nousi vuonna 2011, jolloin Myanmariksi muuttuneessa Burmassa oli kovan kansainvälisen painostuksen jälkeen aloitettu prosessi verisestä sotilashallinnosta kohti demokratiaa.
Kenraali suunnitteli eläköityvänsä vuonna 2016 ja jatkavansa sen jälkeen presidenttinä. Tukijoineen Aung Hlaing oletti asevoimien perustaman USDP-puolueen saavan sen verran kannatusta, että Suu Kyin oli pakko suostua hänen valintaansa presidentiksi
Kun pyrkimys NLD-puolueen ylivoimaisen vaalivoiton tuloksena ei onnistunut, hän jatkoi asevoimien komentajana, josta tehtävästä hänen nykyisten säädösten mukaan on eläköidyttävä ensi heinäkuussa täyttäessään 65 vuotta.
Kun vuoden 2015 vaalien jälkeen burmalaisten ja Myanmarissa sisällissotia armeijan kanssa käyneiden vähemmistökansojen pyrkimykset rauhaan ja elintason nousuun eivät odotusten mukaan toteutuneetkaan, kohdistui monien tyytymättömyys Aung San Suu Kyihin. Lisäksi hänen hyvä kansainvälinen maineensa rapautui, kun hän tuki armeijan rohingya-väestöön kohdistamia joukkomurhia Rakhinen osavaltiossa.
Min Aung Hlaing uskoi uuden tilaisuuden tulleen viime marraskuun vaaleissa. Niitä varten hän oli myös perustanut runsaasti kävijöitä saaneet omat Facebook-sivutkin. Niillä kenraali pyrki keräämään tukea esimerkiksi lietsomalla valtaosin buddhalaisessa Myanmarissa vihaa Rakhinen muslimiväestöä kohtaan.
Vaaleissa Tatmadaw-nimellä tunnetut asevoimat saivat edelleen nimittää neljäsosan parlamentaarikoista. Äänestäjille tärkeintä oli kuitenkin siviiilivallan jatkuminen ja sotilasvallan torjuminen. Suu Kyin NLD sai lähes 80 prosentin kannatuksella vielä edellisiä vaaleja suuremman vaalivoiton.
Armeijan USDP-puolue sai vain 33 vaaleissa valituista 498 paikasta.
Min Aung Hlaing syytti NLD-puoluetta eli Kansallista demokratialiittoa ja vaalivirkailijoita vaalivilpistä. Julkisuudessa liikkuneet huhut uudesta sotilasvallankaappauksesta hän kiisti.
Mutta helmikuun ensimmäisen aamun koittaessa ja kymmenen vuotta sen jälkeen kun siirtymä demokratiaan alkoi, Tatmadaw oli taas vallassa. Valtiokansleri Suu Kyi ja presidentti Win Myint oltiin yhdessä kymmenien muiden siviilijohtajien kanssa ennen aamua pidätetty.
Aung Hlaing pelkää eläkkeelle jäämistä, sillä muun muassa Yhdysvallat ja Britannia sekä EU ovat asettaneet häntä kohtaan sanktioita rohingyoiden joukkotuhon takia. Ne ovat myös vaatineet asian selvittämistä kansainvälisissä oikeusasteissa. Aung Hlaing sanoo sotilasvallan kestävän vuoden, jolloin maassa pidetään uudet vaalit.
Kyse ei kuitenkaan ole vain politiikasta ja oikeudenkäynneistä, vaan myös kenraalin ja hänen perheensä omaisuudesta ja taloudellisesta vallasta.
Min Aung Hlaingilla on määräysvalta armeijan kahteen suureen yritysryppääseen, joilla molemmilla on suuret sijoitukset jalokivissä, kuparissa, telekommunikaatiossa ja vaatetusteollisuudessa. Rahat niistä virtaavat myös kenraalin lähisuvulle.
